Kirjoittaja Cesare » 11.04.2009, 19:10:57
No niin! Luin novellin, ja mielestäni se oli ahdistava, ei pahalla tavalla, vaan luultavasti juuri siten kuin oli tarkoitettukin. Mikään itsemurhasta tai sen suuntaisista ajatuksista kertova iloinen ja riemukas teksti tuskin ajaa asiaansa. (Ja nyt sanon, ennen kuin unohdan, että kyseessä ei ollut ennen lukemani Finnit-novelli.)
Henk. koht. en yhtään pidä puhekielestä kirjoituskielenä, mutta ihan toimivasti olit sitä käyttänyt. Toisaalta, kirjoittamisen huumassa muutama iso alkukirjain oli hypännyt bittiavaruuteen! Päähenkilön hakkaaminen ja vihan olivat myös... epärealistisia. Usein fantasiakirjat (ja scifi-), vaikka eivät tosielämästä kerrokaan, saavat itsensä tuntumaan todelta. Tämän kanssa ei tapahtunut "sisäänhyppäämistä" tarinaan ja maailmaan.