Usva - spekulatiivista fiktiota verkossa

[Piikki]

[Piikki]

[Piikki]

Usva 2/2005 on ilmestynyt ja ladattavissa osoitteesta http://www.usvazine.net
Kokoa lehdellä on tällä kertaa 50 sivua ja mukana on kuusi novellia, kolumni sekä uutisia.

Helena Nummisen Valkoinen sulka on fantastisia elementtejä sisältävä novelli, joka kertoo hyvin nykypäivän oloisesta lähitulevaisuudesta. Työhönsä urautunut virkailija numero 5542 lopultakin ottaa elämässään ratkaisevan askeleen. Novelli kertoo rohkeasti perimmäisistä kysymyksistä ja ihmisen kaipuusta vapauteen. Voiko työstä ja meidän ympärillemme rakentamastamme elämästä päästä pois? Onko vielä olemassa paikkoja, joissa ihminen voi hengittää vapaana?

Hannele Hakalan novellissa Oma valo nainen elää tavallista yksinäistä arkeaan koiriensa kanssa, käy työssä, ulkoilee ja oleskelee asunnossaan. Mutta kaikki ei ole kohdallaan. Naapuri käyttäytyy oudosti ja joku rikkoo pihapiirin valokupuja. Nummisen novellin lailla Oma valo kertoo ennen kaikkea muutoksesta, arjen rytmien ja itsestäänselvyyksien rikkoutumisesta.

Ikiroudan tarinat on ote Katja Kivilahden kirjoittamasta laajemmasta kokonaisuudesta. Nämä kolme myyttistä tarinaa on kirjoitettu kahdeksanpolvista trokeeta mukaillen. Kivilahti vie leikittelevän ja lyyrisen tyylinsä myötä lukijan matkalle toisenlaiseen todellisuuteen, joka voisi yhtä hyvin olla niin tulevaisuudessa, menneessä tai jossakin toisessa ulottuvuudessa.

Juha-Pekka Koskinen tutustuttaa lukijan kuuluisaan pöytälaatikkokirjailijaan. Kirjailija joka ei koskaan julkaissut mitään on hirtehisen humoristinen kuvaus monen harrastajakirjoittajan arjesta ja kirjoittamisharrastuksen yllättävistä seuraamuksista. Ehkä kirjoittaja voi tulla kuuluisaksi, lopulta, kun aikaa on kulunut riittävästi?

Eräitä kevätpäiviä, eli Taivaallisen laatikon tapaus on kirjailijapari Tero Niemen ja Anne Salmisen käsialaa. Tässä novellissa Triumviraatin virallinen valtakunnanloogikko ja numerologinen filosofi Wuqiong Merida Pretorius päätyy tutkimaan perunapellolta löytynyttä outoa laatikkoa. Kiehtova tarina tarjoaa nautinnollisen lukuelämyksen science fictionin ystäville. Novelli on Tero Niemen kuvittama.

Katja Salmisen goottihenkinen kummitustarina Huuru sijoittuu suomalaista maalaismiljööseen. Novelli piirtää tarkan kuvan lapsuuden peloista. Vaikka lapsuus onkin takana, se ei jätä rauhaan – muistot elävät. Kotosuomalainen miljöö antaa hienot puitteet tälle Edgar Allan Poen hengessä kirjoitetulle tarinalle. Huuru sijoittui vuoden 2005 Nova-kilpailussa yhdeksännelle sijalle.

Tässä numerossa aloittaa taipaleensa kaksi palstaa. Aina ilmestyessään kolumnit tulevat käsittelemään kotimaiselle spekulatiivisen ajankohtaisia ilmiöitä. Ensimmäisenä sanansa sivaltaa Petri Laine, ja aiheena on vuoden 2005 Atorox-äänestys. Lisäksi Uutisia-palstalla tullaan käsittelemään Usvan näkökulmasta mielenkiintoisia ja ajankohtaisia asioita.

Seuraava Usva ilmestyy lokakuussa. Nautinnollisia lukuhetkiä siihen saakka kakkosnumeron novellien parissa!

[Vieras]

[Piikki]

Usva 3/2005 on teemanumero, jonka sisältö kietoutuu musiikin ympärille.
Lehti on ladattavissa ilmaiseksi osoitteessa http://www.usvazine.net/


Kirjailijat J Pekka Mäkelä ja Boris Hurtta kertovat kolumneissaan, kuinka he ovat saaneet musiikista kirjoittamisinspiraatiota. Hurtta on kirjoittanut novelleja
liittyen mm. Olavi Virran ja Roy Orbisonin musiikkiin, kun taas Mäkelä innostui Bollywood-musikaaleista.

Marianna Leikomaan artikkelissa puhutaan filkeistä ja siitä, miten ne liittyvät science fictionin ja fantasian harrastamiseen. Mukana on myös Leikomaan,
Liisa Rantalaihon, Jan Silanderin ja Pasi Välkkysen kirjoittamia filkkejä, osa ennen julkaisemattomia.

Numeron novelleissa on musiikkia mukana sekä vahvana mausteena että pienenä ripauksena. Jokainen novellisti on myös kirjoittanut saatesanat, jotka
valottavat novellin taustoja. Edinburghissa tällä hetkellä asuva Hannu Rajaniemi tykittää vauhdikkaan tulevaisuusvision kopioinnin ja monimutkaisten
omistusoikeuksien maailmasta. Isännän ääni kertoo koirasta ja kissasta, joilla on suuri tavoite ja keinot tavoitteen toteuttamiseksi.

Petri Laineelta on mukana Rammsteinin sanoituksien innoittamat Jälkikuva ja Ratkaisematon, jotka ovat tiiviitä ja tehokkaita lyhytnovelleja.

Suuri kuulemisen tuoma vapautus on matka musiikin syvimpään olemukseen. Petri Salin tulkitsee Wagnerin Tristan und Isolden synnyttämiä voimallisia
tunteita.

Irma Hirsjärven Viikonloppu maalla ei alun perin ole kirjoitettu varsinaiseksi musiikkinovelliksi, mutta musiikilla on siinä oma tärkeä symboliarvonsa.
Novelli antaa omintakeisen ja yllätyksellisen näkökulman eroottisen viikonlopun viettoon.

Numeron kansikuvan kirjoituskonegramofoni on Tero Niemen tekemä.

Vuoden viimeinen Usva ilmestyy joulukuun lopulla, ja sen teemana ovat uudet kirjoittajat ja bubbling under -novellit.

[Piikki]

Usva 4/2005 on nyt ladattavissa ilmaiseksi osoitteessa http://www.usvazine.net/

Vuoden 2005 viimeinen numero esittelee viisi kotimaisen
spefi-kirjoittajakentän nousevaa nimeä. Osa kirjoittajista on vilahtanut
kirjoituskilpailujen palkintolistoilla tai semifinalistien joukossa, osa
taas on vasta aloittanut novellistina. Novellien saatesanat valottavat
tarinoiden taustoja, kirjoittajien tavoitteita ja ajatuksia
spekulatiivisesta fiktiosta.

Tiina Raevaaran novelleissa todellisuus ja toiseus kietoutuvat toisiinsa
hienovaraisin vihjein, mutta samaan aikaan kerronta on väkevän
suorasukaista. Luonto on tapahtumien kokijaa usein lähellä. "Matildan
kuoleman" polttopisteessä on päähenkilön etsimä hirviö ja kostaminen.
Mistä tietää, että talossa asuu hirviö? Kuinka sen saa kiinni, ja mitä
se kertoo etsijästään?

Miksi painonpudottamisen tarvitsisi olla tuskaa tai katastrofinhuuruista
pakertamista? Laihduttamisesta on kirjoitettu ennenkin, mutta ei näin
riemuisasti. Tarja Sipiläisen "Täydellistä elämää" kertoo yhden
laihdutusrupeaman seurauksista humoristisesti.

Saara Henriksson on vapaa toimittaja ja kirjoittaja, joka on menestynyt
mm valtakunnallisessa Gummeruksen kirjoituskilpailussa sekä
Nova-kirjoituskilpailussa. Henriksson kirjoittaa lyhyitä, kieleltään ja
tunnelmaltaan vahvoja novelleja. "Sininen elementti" on ekologista
scifiä ja se kysyy perimmäisiä kysymyksiä lisääntymisestä, eläinten
oikeuksista ja vierauden tunteesta.

Kosto ja sovitus ovat Aleksi Kuution novellin teemoina. Kuutio on luonut
omintakeisen fantasiamaailman, johon hän on sijoittanut useita
novelleja. "Kylän vakain käsi" kertoo metsästäjästä, joka on saanut
ikävän tehtävän: kylän lapsia tappanut herättäjä on surmattava, ennen
kuin lisää vahinkoa pääsee tapahtumaan.

Heikki Nevalan tuotanto on monipuolista ja hänen kynästään syntyy niin
tulevaisuudenkuvia, arabikulttuuriin sijoittuvia fantasiatarinoita kuin
kauhukertomuksiakin. Nevala on kiinnittänyt tuomariston huomion jo
useampana vuonna Novan kirjoituskilpailussa, ja vuonna 2005 hän yltikin
kunniamaininnalle nyt julkaistavalla kauhunovellilla "Orson Shaneyn
kasvot". Tarina sijoittuu amerikkalaiseen pikkukaupunkiin, jonka kauniit
rakennukset ja maisemat peittävät alleen sanoinkuvaamattomia kauheuksia.
Kertojaminän lapsuus on merkittävällä tavalla muuttunut novellissa
kuvattavien tapahtumien johdosta.

Usva kiittää vuodesta 2005 ja toivottaa tervetulleeksi lukemaan lehteä
myös vuonna 2006!

[Piikki]

Usva vuodattaa väliaikatietoja nykyään oman blogin kautta:
http://usvazine.vuodatus.net/

Tiedot lehden ilmestymisestä, kirjoittajien saavutuksista yms. spekulatiivisesti kiinnostavaa.

1/2006 on taittovaiheessa ja odotettavissa maalis/huhtikuun vaiheessa lukijoille.

[Piikki]

Usva 1/2006 on ladattavissa osoitteessa http://www.usvazine.net

Tällä kertaa lehden sivuilla on viisi novellia, runoja, kolumni, haastattelu sekä verkkosivuilla ladattavissa biisi sekä videopätkä. Marko Hautalan Minä perhonen, sinä Morfeus liikkuu unen ja toden rajapinnassa. Lukijan eteen kietoutuu maailma, jossa todellisuus muuntuu toiseksi, joskus vahvaksi, joskus pelottavaksi. Myytin ja pelot kulkevat rinta rinnan arjen kanssa.

Sekä Petri Laineen Lordi Wesleyn perintö sekä Kari Tossavaisen Kasvualusta käyttävät pohjanaan samaa lähtöasetelmaa: molemmissa on päähenkilöinä palvelija sekä hänen omalaatuinen isäntänsä. Siinä, missä Lordi Wesley käsittelee kauhukirjallisuudesta tuttua aihetta, menee Kasvualusta absurdimpaan suuntaan.

Natalia Laurilan Kaikki mitä rukoilin kertoo tiikerinaisesta, joka on joutunut Thorovingin kuvernöörin haaremiin orjaksi. Valloittajien ikeen alla elävien tiikerien asema ei ole niin huono, kuin miltä päällisin puolin näyttää. Raikas ja tunnelmallinen fantasiatarina tempaa mukaansa, ja Laurilan luoma taidokas puhekieli rytmittää kerrontaa.

Jarmo Karosen Risti ja robotti on peräisin Tyhjiö-monimediaprojektista, tekstiä, musiikkia ja animaatioita yhdistävästä taideteoksesta. Novelli on välähdys tulevaisuudesta, jossa kirkolla ei ole enää henkistä arvoa, vain maallinen arvo. Usvan www-sivuilla julkaistaan novellin kanssa samaan aikaan projektiin liittyvä videoteos Viisikulmio sekä biisi Valkoisen siirto. Jarmo Karosen haastattelussa kerrotaan projektin taustoista tarkemmin.

Helena Numminen esittelee kolumnissaan Pelon hallinnasta syitä pelkokirjallisuuden suosioon. Miksi meidän kaikkien on hyvä lukea jännäreitä, kauhukirjoja ja dekkareita?

Kirsi Sinisammaleelta on mukana kaksi runoa, Kiertolainen ja Syntymätön.

Numerossa julkistetaan myös Usvan ensimmäinen kirjoituskilpailu, jonka teemana on arjen outous. Muista spekulatiivisista kirjoituskilpailuista poiketen kisan viisi tuomaria palkitsevat kukin oman suosikkinsa. Kisan voittaneet novellit julkaistaan Usvan numerossa 2/2007.

Heinä-elokuussa Usvasta ilmestyy kaksi numeroa. Finnconin kunniaksi julkaistava Usva International sisältää englanniksi käännettyjä spekulatiivisia novelleja. Osa näistä novelleista julkaistaan myös suomeksi Usvan numerossa 2/2006

[Piikki]

Finncon-tapahtuman kunniaksi Usva 2/20006 on kaksoisnumero. Suomenkielisen lehden lisäksi julkaistaan siitä versioitu Usva International 2006, joka on samalla ensimmäinen englanninkielinen Usva. Tavoitteena on esitellä suomalaista uutta novellistiikkaa maailmalle. Ansiokkaista käännöksistä vastaavat Liisa Rantalaiho ja Petri Salin, sydämelliset kiitokset molemmille!

Rakkaus ja siihen liittyvät muut tunteet on kantavana teemana useassa kaksoisnumeron novelleista. Juha-Pekka Koskisen Sydänystävä (The Bosom Friend) tarjoaa ratkaisun kaikille siivoukseen kyllästyneille: siivoojarobotin, joka pölynnuohoamisen ohessa huolehtii asiakkaastaan muutenkin. Koskisen humoristinen kerronta saa tarinan edetessä dekkaristisia sävyjä. Sari Peltoniemen Lahjapoika (The Gift Boy) kertoo tatuoijasta, joka osaa hurmata niin asiakkaansa kuin emäntänsäkin. Novelli on palkittu Portin kirjoituskilpailussa kunniamaininnalla, samoin kuin Natalia Laurilan Yksi pieni musta langanpätkä (One itty-bitty-bit of Black Thread). Laurilan novelli vie lukijansa kaukomaille: tarinan keskiössä on suurperheen lankamummo, joka pitää hyppysissään koko suvun elämänkohtaloita. Rakastuminen, perheen perustaminen ja kunnioitus ovat tässä novellissa tärkeässä osassa. Englanninkielisen version puhekieliset osuudet on kirjoitettu intianenglanniksi.

Jenny Kangasvuon Sudenkulku (Riding Wolfhood) liikkuu sadun ja kirouksen lumovoiman mukana ja tuulettaa samalla perinteisiä ihmissusitarinoita. Kangasvuo ymmärtää suden olemusta ja kuljettaa lukijan maailmaan, jossa kirous voi ollakin hyve. Novelli sai kunniamaininnan Baltastica-kirjoituskilpailussa vuonna 2003.
Petri Laineen Maan varjo (The Shadow of the Earth) on vuoden 2003 ekoscifikilpailun satoa, se sijoittui kisassa jaetulle kolmannelle sijalle. Ihmiskunta on siirtynyt avaruuteen, koska Maa on liian saastunut. Uuden Tokion asukkaat Mariko ja Eiko pääsevät kuitenkin mukaan ainutlaatuiselle matkalle – ja suuren salaisuuden jäljille. Laine on kirjoittanut myös tämän vuoden analyyttisen Atorox-ehdokkaita luotaavan artikkelin Robottipään kolme pääsääntöä.

Miina Supisen ajankohtainen lyhytnovelli Miten se ihmisen tappaa kertoo äidistä, joka odottaa poikaansa kotiin rauhanturvaamistehtävistä. Novelli ilmestyy vain suomeksi.

Usva Internationalin puolella J. K. Miettinen jatkaa sotateemasta novellillaan Forever and a Day. Saddam ja Abu törmäävät pommitettuja raunioita tutkiessaan yllätykseen, joka mutkistaa aarteenetsinnän. Irma Hirsjärven hekumallinen A weekend in the Country on suomenkielisenä tuttu Usvan numerosta 3/2005.

Hannu Rajaniemen proosaruno The Last Eurovision Contest kertoo nimensä mukaisesti meille suomalaisille nyt hyvin rakkaasta kilpailusta. Kuka mahtaa voittaa tällä kertaa? Monipuolisen novellisikermän päättää Petri Salinin The Third Woman, joka sekoittaa vaihtoehtoista historiaa, toimintajännäriä, prioneja ja lihaa.

Usva toivottaa novelleille menestystä maailmalla!

Lataa oma Usvasi osoitteesta
Usva 2/2006 (pdf, 2,5 Mt) 58 sivua
Usva International 2006 (pdf, 3,1 Mt) 64 sivua
Finncon http://www.finncon.org

[Piikki]

[Piikki]

[Piikki]

Uusin Usva on ladattavissa ilmaiseksi osoitteessa http://www.usvazine.net

Vuoden ensimmäisen numeron kantavana teemana on valta ja väkivalta, ja miten nämä kaksi kietoutuvat toisiinsa.

Juha-Pekka Koskisen novellissa Metsästäjät perehdytään suomalaisille kovin läheiseen sosiaaliseen riittiin. Pojan ja isän välinen suhde hiertää, ja kaiken kruunaa isän tuomio: pojasta ei ole aidoksi metsästäjäksi. Poika ei luovuta, vaan haluaa jakaa perheen harrastuksen siinä missä muutkin. Mutta kaikki metsästysonnettomuudet eivät ole välttämättä onnettomuuksia, ja jokainen saalistettava ei kiltisti alistu osaansa.

Politiikka on valtapeliä, ja väkivalta kuuluu siihen oleellisena osana – ainakin tämän novellin Suomessa. Petri Salinin julkkiksia suomiva satiiri Exit only seuraa erään poliisin salamannopeaa urakehitystä rivimiehestä presidentin henkivartijaksi. Vallan ulkoisia puitteita ihaillessa voi miettiä, millaisia kohtalokkaita juonteita tunteet tuovat ihmisten välisiin valtasuhteisiin.

Vuoden 2006 Nova- ja Hekuma –kirjoituskilpailujen voittajan Mari Saarion Toiset uneksivat runonsa sijoittuu tulevaisuuteen, jossa ihmisen potentiaali ja tulevaisuus määrätään henkilökohtaisen kokeen perusteella. Nuori kokelas Brudens haluaa taiteilijaksi, mutta hänen uskonsa systeemiin horjahtaa kesken kokeen, ja hän joutuu valitsemaan heittäytyäkö tuntemattomaan vai luottaako systeemiin.

Supersankareita voi tavata missä tahansa, myös tavallisen arjen keskellä. Heikki Nevalan Ihmisten sankarit, jumalten äpärät valaisee supersankarin tarinaa siinä vaiheessa, kun sankaruus on kääntynyt sankariteoista itseinhoksi ja silmittömäksi vihaksi. Rauhallinen lounashetki ravintolassa keskeytyy, kun erikoisia kykyjä omaava mies astuu sisään ja muuttaa lyhyessä ajassa monen ihmisen elämän lopullisesti.

Tuomas Salorannan Lihan lapset johdattaa lukijan kauhistuttavaan maailmaan, jossa ihmisellä on hyvin raadollinen valta omaan kehoonsa. Lihaa on kohdeltava tiettyjen riittien mukaisesti, eikä ketään unohdeta, ei edes syntymättömiä lapsia. Rikkoutunut liha voidaan korvata uudella, merestä kalastetulla, mutta villin lihan käyttämisellä voi olla arvaamattomat seuraukset. Tämä tunnelmaltaan omituinen, mutta kiehtova novelli ei jätä ketään kylmäksi.

Lehden kuvituksesta vastaavat Carita Forsgren ja Tuuli Hypén.

Toukokuussa ilmestyvässä vuoden kakkosnumerossa julkaistaan Arjen outous –kirjoituskilpailun voittajat ja parhaimmistoa.

[Piikki]

Se on vihdoinkin ilmestynyt! Usvan kirjoituskilpailun satoa esittelevä numero!

Usva 2/2007 on omistettu Arjen outous -kirjoituskilpailussa menestyneille teksteille, voittajille sekä kisan sadosta poimituille teksteille. Kukin tuomari valitsi oman suosikkinsa, ja näin kilpailussa on neljä voittajaa. Kilpailun tuomarit perustelevat valintansa ja tekijät esittelevät tarinoidensa taustoja.

Voittajatekstien esittelyn aloittaa Juri Nummelinin Puitten juuret, joka vie lukijansa kuntosalin kummallisia yksityiskohtia tihkuvaan arkeen. Novelli hyödyntää taitavasti moninäkökulmatekniikkaa ja muodonmuutos-tematiikkaa.

Jussi Katajalan novelli Vetehinen kuvaa modernia, magian kyllästämää työelämää lämpimän humoristisesti, myyttisiä arvoja unohtamatta. Katariina Juntusen Pohjavirtoja on vahva kuvaus joesta, joen rannalla jotakin odottavasta tytöstä ja aikuistumisen ensi askeleista. Tunnelmaltaan mystinen novelli sai kahden tuomarin puoltoäänen voittoon.

Tuula Hautalan Rat Masterson on lämmin ja humoristinen tarina, jossa todellisuus ja satu lomittuvat toisiinsa.

Sekä Sari Peltoniemen Klasi, Maija Miikkolan Aamunkoitto ja Urpu Leena Grönroosin Marian ilmestys ovat poimintoja kisan parhaimmistosta. Klasi edustaa kisassa hyvin esillä ollutta lapsinäkökulmaa, joka saa arkeen nitkautetuksi uusia ulottuvuuksia. Aamunkoitto on kaunis ja metaforinen kuvaus parisuhteesta, joka käpertyy itseensä. Marian ilmestys käy läpi naisen eri elämänvaiheita myyttisessä hengessä. Carita Fosgrenin Iiioo! Iioo! on kisan ulkopuolelta poimittu novelli, joka sopii sisältönsä puolesta teemaan hyvin. Myytit kietoutuva osaksi arkea, kun pikkupaikkakunnan naiset juhlivat omia perinteitään, eikä äidin rakkautta tule aliarvioida.

Lehden lopussa on Tiina Raevaaran kirjoittama Atorox 2007 –äänestystä käsittelevä artikkeli Atorox = paljon tekstiä + tylsää kerrontaa + borgilintuja. Raevaara analysoi jokaista varsinaista ehdokaslistalle päätynyttä novellia.


Lataa numero 2/2007 osoitteesta http://www.usvazine.net/usvazine207.pdf

[Piikki]

Usvan sisältösuunnitelmia blogissa:
http://usvazine.vuodatus.net/blog/746174

Parhaillaan siis suunnitteilla vuoden 2008 numerot teemoineen. Novelleja voi tarjota jatkuvasti osoitteeseen usvazine@gmail.com

[Piikki]

Spekulatiivista fiktiota julkaiseva verkkolehti Usva 3/2007 on omistettu kauhulle, ja se on tehty yhteistyössä Deathwriters-foorumin kirjoittajien kanssa. Numerossa on niin psykologista kauhua kuin yliluonnollisia elementtejä sisältäviä novelleja.

Lataa lehti ilmaiseksi osoitteesta http://www.usvazine.net/usvazine307.pdf
(tiedoston koko 2,9 Mt)

Piia Tirrosen Karuselli on tarina yksinäisestä pojasta, joka on aina halunnut leikkiä pihalla olevassa karusellissa. Elottomalta näyttävällä esineellä voi olla sielu ja oma tahto, joka haluaa auttaa, mutta myös kostaa. Lapsi on päähenkilönä myös Jani Torvisen novellissa Poika, joka sijoittuu 1800-luvun lopun Englantiin, kulkutautien ja nimettömän, varjoissa kulkevan kuoleman aikaan. Tom haluaa auttaa pahasta yskästä kärsivää äitiään, mutta katujen varjoissa vaanii muutakin kuin varkaita ja rettelöitsijöitä.

Kesäkissan päähenkilö, lomalla oleva kauhukirjailija, yrittää rentoutua ja olla ajattelematta kaikkia uniin väkisin tunkevia painajaisia. Saunan lämmittelyn lomassa ilmaantuu kuvioihin myös sängyn lämmittäjä, mutta suhde on alusta saakka epäsuhteinen – kirjailija itsekin yrittää sanoa sen kesäheilalleen. Tämä psykologinen, jännitystä tihkuva novelli on Tuomas Salorannan käsialaa.

Ullakko on tiivistunnelmainen sukellus mielen pimeään puoleen ja salaisuuteen, joka ei halua pysyä haudassaan. Novellin kirjoittajalta Juha Rautiolta on numerossa mukana myös runo Kun syreenit viimeksi kirkuivat.

Tarja Sipiläisen Kryptomaniaa todistaa, että niinkin yksinkertainen asia kuin krypton täyttäminen voi olla terveydelle vaarallista. Kahden lukiolaispojan viaton ristikontäytön nopeuskisa saa Twilight Zone –henkisiä tunnelmia.

Heikki Nevala vie novellissaan Herra Tvist lukijan Etelä-Pohjanmaalle puukkojunkkarien aikaan. Pitäjän kirkkoherra Nuutti joutuu kohtaamaan niin eläviä kuin kuolleita painajaisia. Tämä jykevä, vanhan ajan tunnelman hyvin tavoittava novelli hyödyntää moninäkökulmatekniikkaa taiten. Novelli sijoittui yhdeksänneksi Nova 2007 -kilpailussa.

Numerossa on myös Deathwriters-kirjoittajien esittely sekä Tommi Rosengrenin kirjoittama Kauppamies-runoelma, joka osaltaan luo lukijoiden eteen kauhukirjoittajien fiktiivistä, tai ehkä perin todelliseksi kääntyvää maailmaa.

Kalle Lintusen essee pohdiskelee suomalaisen spefinovellistiikan henkeä ja kehityssuuntia, ja jatkaa kesän aikana käynnissä ollutta keskustelua analyyttisellä otteella.

Piditkö lehden novelleista? Anna palautetta Suomen Tieteiskirjoittajien Netticolosseumissa osoitteessa: http://tieteiskirjoittajat.utu.fi/netticolosseum/
--> Lehdissä ja kokoelmissa ilmestyneet novellit.