Tämä on jälleen tällainen ei-niin-sci/spe-fi -postaus, mutta en millään viitsisi perustaa blogia, teen liikaa töitä, ja nämä asiat pyörivät päässä.
Joka ikisessä asiassa tuntuu olevan vallassa eksponentiaalinen kasvu, eli mitä nopeampaan jokin asia kasvaa, niin sitä nopeampaa se kasvaa tulevaisuudessa. (Käytän termiä väljästi.)
Tämä kiihtyvä kasvu voi kuitenkin jatkua loputtomiin ainoastaan matemaattisesti äärettömässä ympäristössä. Todellisuus (ellei aika-avaruuden mahdollista geometriaa lasketa) ei ole tällainen, joten jossain kohtaa jotain tapahtuu. Tulee seinä vastaan. Seuraa kriisi, paradigman muutos, säännöt menevät uusiksi.
Teknologia: , ja laajennettuna kaikki
Talous: Globaali bruttokansantuote, globaalit rahavarat ja globaali velka. Velkaa on maailmassa tällä hetkellä noin tuplasti enemmän kuin ja velan määrä myös kasvaa nopeammin kuin bruttokansantuote ja varallisuus. ( on vaikea löytää. Wikipediakin on pettymys.)
Informaation määrä: Itse asiassa informaation määrä kasvaa tuplavauhtia verrattuna joten suuri osa katoaa saman tien. Mielenkiintoista on, että sama inforäjähdys vaivaa myös populaarikulttuuria. Mr. Plinkett käsitteli asian ettei minun tarvitse.
Sitten on energiankulutus, raaka-ainevarat, ilmastonmuutos ja hiilidioksidipäästöt, ...
Joka ikinen noista käppyröistä tulee kohtaamaan lakipisteensä seuraavan 50 vuoden aikana. Taittuvatko ne kauniisti ja hiljaa, vai itkien ja parkuen? Taittuneita käyriä meillä on öljyntuotanto, hidastuneita väestönkasvu.
Elämme harvinaisen mielenkiintoista aikaa koko ihmiskunnan historiassa.