mutta Nordellin sanat runoudesta voisi kai sanoa myös spefistä. Vai voisiko?Lainaus artikkelista:
"Harri Nordell arvelee, että aktiivisesti runoutta seuraa muutama tuhat ihmistä, eikä runouden näkyvyys baareissa tai lavoilla ole merkittävästi laajentanut vastaanottaja- ja lukijakuntaa. Hän määrittelee runouden aseman ja paikan marginaaliin.
- Runous ei kaipaa väkijoukkoja, eivätkä väkijoukot runoja! Se ei taivu kompromisseihin. Hyvä runous on luonteeltaan aristokraattista ja omaehtoista.
Hän sanoo runouden osoittavan, että aina on mahdollista valita jotakin muuta kuin annettu todellisuus.
- Siis ihan päinvastoin kuin realistinen valtaproosa, joka on mestari kaupittelemaan yhteistä todellisuutta ja on siksi tukehtumassa omaan oksennukseensa. Se on hirveän suosittua, koska latteus, tylsyys ja yksinkertaisuus ovat luonteenlaaduista yleisimpiä, Nordell väittää eikä usko uuteen Eino Leino - tai Aleksis Kivi -ilmiöön.
- Monoliittinen kulttuuri on revennyt saarekkeiksi, joissa erilaiset käsitykset ja arvohierarkiat vallitsevat. Tätä kulttuurikaanonia vaativat rouvat eivät ole huomanneet! Nordell viittaa viime päivien keskusteluun koota keskeiset kulttuuriteokset yhteen pakettiin."
Vaikka valtavirtaproosaa itsekin kirjoittelen aika ajoin, niin tuo pätkä valtaproosasta tukehtumassa omaan oksennukseensa jne. sai minut kyllä hekottelemaan.
Koko artikkeli on luettavissa .