John Carter ja rasismi

Vapaata keskustelua kirjoista ja kirjallisuudesta.

Valvoja: Moderaattorit

John Carter ja rasismi

ViestiKirjoittaja JallaJalla » 23.02.2012, 15:51:03

Stk:n sähköpostilistalla puhkesi keskustelu Edgar Rice Burroughsin Mars-kirjojen rasistisuudesta ja se pyydettiin siirtämään foorumille. En tiedä onko tällaiseen siirtoon jotain määrättyä etikettiä, joten kopioin vain viestit tänne kronologisessa järjestyksessä ilman alkuperäisten kirjoittajien nimeä, kun en tiedä haluavatko nimensä julkisesti esille...

1.
Kaikkien aikojen huikeimmat seikkailufantasiat uusintapainoksena!

Into julkaisee EDGAR RICE BURROUGHSIN, Tarzan-kirjojen maailmankuulun tekijän, Mars-kirjat uusintapainoksena. Burroughs päästi Mars-kirjoissa mielikuvituksensa valloilleen. Sarja on antanut vahvoja vaikutteita lukemattomille myöhemmille tieteis- ja fantasiasarjoille – ja sen tenho puree edelleen.

2.
Jotenkin minulle on jäänyt ko. sarjasta mieleen vain sen inhottava asenne alkuasukkaita kohtaan. "Sankarin" suurimpia saavutuksia on alkuasukkaiden päiden katkominen ja kolonoalistinen, todella ajastaan jälkeen jäänyt, näkökulma.

3.
Kirjathan on kirjoitettu 1900-luvun alussa, joten omaa aikakauttaan ne heijastavat. Marsin prinsessa näköjään 1912. Vaikka siis kirjojen sisältö nykysilmin katsottuna on arvelluttava, niin voi niitä ainakin camp-hengessä lukea. Niin ja kirjojen kielihän on nykystandardien mukaan myös hyvin vanhakantaista. Itse luin kirjoja lapsena ja kaipa niistä suurimmat kiksit saa tuossa 12-vuoden iässä, jolloin suoraviivainen kirjallisuus puree parhaiten. Mutta olen kirjoja lukenut aikuisiälläkin, nostalgiahengessä.

Tintti-sarjakuvistahan oli se oikeudenkäyntikin koskien niiden rasismia:
http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2011/10 ... 92088.html

4.
Saisiko vastavaa uutta nuortenkirjaa julkaistua tänä päivänä Suomessa? Veikkaan että ei. Miksi sitten vanhoja saa julkaista?

Pitäisikö kirjan päälle pistää isolla punaisella leima: Sisältää vaarallisia rasistisia asenteita. K18. Samaan tapaan kuin tupakka-askissa on varoitus sen myrkyllisyydestä.

5.
Kyllähän Mars-kirjat ovat hyvin rasistisia, ei siitä mihinkään pääse, mutta vanhojen kirjojen julkaisukielloilla spekuloiminen ja jonkinlaisen "oikeamielisyyden" vaatimus kirjallisuudelta on haitallista ja taiteelle kielteistä. Kirjallisuus ja koko kulttuuri kumpuvat menneistä ajoista, jolloin maalimankuva ja arvot ovata olleet erilaisia kuin nykyisin. Kulttuurimme ammentaa juurista, jotka ovat nykykatsannossa monella tavalla vastenmielisiä, laittomia, outoja jne, sen voi havaita ihan tutkimalla antiikin kulttuuria tai vaikka raamattua.

Lukija voi ja saa nautta teoksista, vaikka niissä olisi vastenimielisiä ajatuksia. Myöskään lukeminen ei ole sellainen prosessi, jossa lukija passiivisena omaksuu ihan mitä vain tekstissä on: tekstiä voi lukea vastakarvaan tai kriittisesti.

Sitäpaitsi: eihän nykyajankaan kirjallisuus ole välttämättä oikeassa tai jonkinlaisella hyvyydena asialla. Kuka on se sensori, joka päättää millaista maailmankuvaa ja ihmiskuvaa pitäisi kirjojen välittää? Mitä niissä saa olla ja mitä ei? Keneltä käydään kysymässä?

Teos voi olla myös osittain ylöskohottava ja tärkeä ja kaunis, ja osittain iljettävä, ja lukija voi poimia haluamansa sisällön. Esimerkkinä vaikka Mars-kirjat. Niistä voi ammentaa vaikka rohkeutta, päättäväisyyttä ja elämäniloa. Tai jos otetaan tarkastelun alle arvostetut korkeakirjallisuuden klassikot: minä en ainakaan allekirjoita jonkun Dostojevskin naiskuvaa, se on äärettömän seksistinen ja typerä, mutta Dostojevski on minullekin monella tapaa esimerkki syvämietteisyydestä, humaaniudesta ja viisaudesta.

Tietysti on niin, että jos joku teos on täynnä inhottavaa sisältöä, niin eipä se oikein nappaa. Mutta olen ehdottomasti sitä mieltä, että poliittisesti epäkorrekteja kirjoja ei tarvitse lähtökohtaisesti pelätä.

6.
Ikärajoista ja siitä, mitä saa kirjoittaa esim nuorille, keskusteltiin taannoin Grafomaniassa:
http://grafomania.wordpress.com/2011/12 ... irjoittaa/

Keskustelu on pitkä kuin nälkävuosi, mutta oleellisin löytö on minusta arvokeskustelu siitä, saako nuorille kirjoittaa seksistä ja itsemurhasta, ja jos niin pitäisikö kannessa tosiaan olla ikärajoitus. Ja hui, voiko kirjoittaa seksistä nuorten päähenkilöiden kesken realistisessa kirjassa! Samaan aikaan voi kysyä, miksi sitten väkivalta on suvaittua (monet nuortenfantasiaksi luokitellut kirjat ovat todella väkivaltaisia). Samaan syssyyn menisi rasismi, kolonialismi yms...

Mitä julkaisemiseen tulee niin suomalainen peruskustantamo tuskin julkaisisi aatemaailmaltaan selkeän yksiviivaisen rasistista teosta nykypäivänä kirjoitettuna. Mutta jos kyseessä olisi tutkielma rasismista, ja vaikka siinä olisi rasistisia näkökulmia, niin miksei voisi mennä läpi.

Burroughsin kirja jäisi vanhassa ulkomuodossaan seulaan jo tarinankuljettamisen vuoksi :) Jos hän eläisi nyt ja kirjoittaisi Mars-kirjat nyt, niin mitä luultavimmin käsittelytapa olisi erilainen - siellä olisi se tutkielma kolonialismista, kritiikki vähintään rivien välissä.

Syynä kirjojen uudelleenjulkaisuunhan lienee elokuva:
http://www.imdb.com/title/tt0401729/

7.
Mutta sitä vielä mietin John Carter -kirjoista, että nykyaikana ne eivät varmastikaan menisi läpi kustantamoista, mutta en tiedä nousisiko juuri rasismi yksittäisenä ongelmana esille, pikemmin ehkä jokin sellainen yleinen, vanhakantainen, tunkkainen uhoaminen, luulisin. Ne eivät vaan tunnu nykypäivältä.

Mutta sellaisinaanhan ne Mars-kirjat nykylukijaa houkuttavatkin, jos houkuttavat, vanhoina ja siksi vähän hassuina.

8.
Niin, ja siis.. Tämän kanssahan on se, että monet kirjat "valuvat" nuorisolukemistoksi, koska niiden maailmasta, arvosisällöstä, tarinasta, (sukupuoli)roolituksesta tms. tulee liian naiivi tai vastenmielinen aikuislukijalle. Siis kirjat "vanhenevat" nuorisokirjoiksi. Vernelle ja Burroughsille on käynyt vähän näin. Myös Waltarille hieman, mutta se on enemmänkin venynyt kuin valunut alaspäin. Myös sarjakuvamaailmassa tapahtuu samaa.

Tavallaan kysymys siitä mitä "saa" julkaista, on kiinnostava. Katsotaanko, että yksittäisellä romaanilla tai romaanisarjalla on niin suuri valta, että se peittoaa - toivottavasti olemassa olevan - "yhteiskunnallisen suvaitsevaisuuskasvatuksen". Vai onko niin, että vilpittömän ja naiivin - ei välttämättä pahantahtoisen - rasistinen (vrt. vaikkapa Vernen Kapteeni Grant -kirjat) auttavat ymmärtämään omaa suhtautumista marginalisointiin ja kehittämään omaa ajattelua suhteessa erilaisiin ihmisiin, jos henkilö on opetettu tunnistamaan valtarakenteita (kuten jokaisen meistä pitäisi olla). Jarlahan enemmän tai vähemmän kai ärsyyntyi kuullessaan joidenkin rasismiin kallellaan olevien henkilöiden diggaavan tiettyjä strippejään, ja ilmeisesti sen seurauksena muutti myös vähän tyyliään tässä suhteessa, mikä sitten tekee tätä nykyä rasistishenkiseen tulkintapositioon asettumisen lukijalle epätodennäköisemmäksi valinnaksi.

Olisi kiinnostavaa osata kirjoittaa rasistinen romaani ja ehkä prosessissa onnistua kaivamaan esiin ja haastamaan se, mikä itsessä on rasismia. Jokaisessa meissä on segregatiivinen puoli, joka tahtoo rakentaa omaa identiteettiä tai ryhmäidentiteettiä tekemällä eroa muihin tai liittämällä muihin piirteitä, joita ei tahdo itsessä olevan. Ei sitä todnäk julkaistaisi, kun katsottaisiin, että se tekisi halla(xxx)a kustantamon maineelle...

9.
Voisiko joku valottaa hieman tarkemmin, millä perusteella Mars-kirjat tarkkaan ottaen ovat rasistisia ja/tai kolonialistisia? Yhtäältä ymmärrän, että joku voi pitää Mars-kirjoja epäilyttävinä, koska päähenkilö on valkoinen mies ja hän tupsahtaa "jalojen villien" keskelle, toisaalta en koska nämä "jalot villit" ovat teknologisesti ja kulttuurin puolesta kehittyneempiä kuin päähenkilön oma kotimaa (1860-luvun Yhdysvallat). Ja onhan niitä marsilaisia eri värisiä, mutta ei se pelkästään riitä rasismiin. John Carter on Virginiasta, joka kuului Konfederaatioon ja jossa orjuus oli laillista. Hän ystävystyy Marsissa monien erirotuisten marsilaisten kanssa eikä pidä heitä mitenkään alempiarvoisina, joten minusta Mars-kirjat ovat ennemminkin antirasistisia ja kirjoitusaikaansa nähden suvaitsevaisia.

10.
Myönnetään, muistoni John Carterista ovat jo hämärät, luin niitä just joskus 12-vuotiaana. Oikein kiinnostava tämä kommentti. Joskushan käy niinkin, että kirjoilla on jokin maine, mutta todellinen sisältö ihan muuta. Muistikuvieni mukaan Mars-kirjoissa kyllä oli ihan sellaista ilmiselvän rasistista sisältöä, siinä pohdittiin näiden erilaatuisten marsilaisten ominaisuuksia ja laitetttiin porukkaa paremmuusjärjestykseen, John itsestäänselvästi jaloimpana yksilönä. Aika selviä paralleeleja siinä oli muistaakseni Tarzaneihin, joissa englantilainen aatelismies on uljain ja pystyvin kaikissa tilanteissa, ja nimenomaan sen hienon verenperintönsä vuoksi.

11.
Vastaavasta aiheesta oli hiljattain mielenkiintoinen keskustelu (löytyy täältä: http://nnedi.blogspot.com/2011/12/lovec ... award.html), joka alkoi Nnedi Okoraforin kommentista saamaansa World Fantasy Awardiin. Ko. palkintopysti esittää H.P. Lovecraftin päätä, ja Okorafor oli hieman nyreissään, että hänelle annettava palkinto, jota arvostaa, ja joka olisi kiva pitää hyllyssäkin, on muotokuva henkilöstä, joka olisi pitänyt häntä ali-ihmisenä. Lovecrafthan oli jopa aikalaisiinsa verrattuna melkoinen rasisti, ja keskustelussa esitettiin hyviä pointteja puolin ja toisin tästä kirjoittajan persoonan, tekstien, omien mielipiteiden, aikalaisarvojen jne. yhteydestä ja eroista.
Science! But what is science?
JallaJalla
 
Viestit: 175
Liittynyt: 31.08.2006, 10:38:35
Paikkakunta: Espoo

Re: John Carter ja rasismi

ViestiKirjoittaja Tohtori » 23.02.2012, 16:29:18

Nythän on syytä muistaa, että Burroughs ja samanlaisen keskustelun kohteeksi helposti joutuvat Lovecraft ja Howard kirjoittivat 1900-luvun alun halpisviihdelukemistoihin. Ihan riippumatta kyseisten henkilöiden yksityisistä mielipiteistä (jotka kyllä ainakin kirjeenvaihdon perusteella olivat nekin nykynäkökulmasta mitä olivat) heidän on täytynyt omaksua se aikansa tyyli, jota kohdeyleisö odottaa. Vanhan ajan roskaviihteeltä odotettiin stereotyyppisiä käsityksiä vaikkapa naisista ja etnisistä ryhmistä, kun taas nykyään sellainen ei esim. täällä fandomissa ihan hirveästi viihdyttäisi ketään vaan pikemminkin suututtaisi lukijat. Jos kyseiset herrat siis vaikuttaisivat esim. nyt Suomen fandomissa, todennäköisesti ainakin Burroughs ja Howard (Lovecraftista en mene takuuseen) päätyisivät kirjoittamaan seikkailukertomuksensa nykyaikaisen yleisön mieltymysten mukaan - olisi nais- ja sukupuolivähemmistönäkökulmaa, eri ryhmien välisen tasa-arvon korostamista, ekohenkisiä teemoja ja yleisliberaalia sanomaa jne. koska sellaista nykypäivän yleisö haluaa lukea. Howard luultavasti taktikointimielessä vielä tunkisi väliin mihinkään liittymättömiä julistuksia valkoisen eurooppalaisen kolonialistin pahuudesta ja julmuudesta, heteropatriarkaatin fallokraattisesta sortokoneistosta tms., ja jopa jotkut periaatteessa samaa mieltä olevat miettisivät että hillitsis nyt vähän tuota paasaustaan.

Aika aikaansa kutakin. :mrgreen:
-Tri
Tohtori
 
Viestit: 200
Liittynyt: 22.08.2006, 22:23:04

Re: John Carter ja rasismi

ViestiKirjoittaja JallaJalla » 23.02.2012, 16:58:16

Samasta aiheesta on näköjään aloitettu toinenkin ketju, yleisluontoisempi Rasismi kirjallisuudessa
Science! But what is science?
JallaJalla
 
Viestit: 175
Liittynyt: 31.08.2006, 10:38:35
Paikkakunta: Espoo

Re: John Carter ja rasismi

ViestiKirjoittaja Hanska » 23.02.2012, 16:59:56

En ole lukenut Mars-kirjoja. Ovatko ne teidän mielestänne niin hyvää kirjallisuutta, että ansaitsevat uusintapainoksen?

Burroughsin Tarzan-kirjat olen sen sijaan lukenut joskus nuoruudessani anno dazumal, ja ne olivat jo silloin aikansa eläneitä ja tunkkaisia kuin leffat, joissa Weissmuller karjui. Plus että ne oli helevetin huonosti käännetty; kieli oli niin kauheaa, että äitini kieltäytyi lukemasta niitä pikkuveljelleni ääneen.

Jotenkin tuntuu, että tässä äkillisessä kiinnostuksessa ottaa Mars-kirjoista uusintapainos haiskahtaa yritys tehdä helppoa rahaa, ratsastaa John Carter -elokuvan siivellä. Ei niinkään tehdä "kulttuuriteko". Tuovatko nämä kirjat muka jotain uutta nykynuorisolle, jotka saavat nauttia hyvistä (myös suomalaisista) sf/f-kirjoista? Vai onko nämä tarkoitettu vanhempien lukijoiden muisteluihin?

Eikö sitten löytynyt mitään muita kirjoja, joista olisi voinut ottaa uusintapainoksen?
Ei velliä eli novelli!
Sanoja, sanoja
Hanska
 
Viestit: 638
Liittynyt: 05.10.2004, 10:00:50
Paikkakunta: Turku

Re: John Carter ja rasismi

ViestiKirjoittaja JallaJalla » 23.02.2012, 17:11:12

Hanska kirjoitti:Burroughsin Tarzan-kirjat olen sen sijaan lukenut joskus nuoruudessani anno dazumal, ja ne olivat jo silloin aikansa eläneitä ja tunkkaisia kuin leffat, joissa Weissmuller karjui. Plus että ne oli helevetin huonosti käännetty; kieli oli niin kauheaa, että äitini kieltäytyi lukemasta niitä pikkuveljelleni ääneen.

Tarzan-kirjoista sen verran, että ensimmäisen kirjoitettuaan Burroughs oli itsekin sitä mieltä että tulipa hirveää paskaa. Yllättävän suosion vuoksi hän sitten kynäili jatko-osia ihan vaan rahan vuoksi, joten ei ihme jos ne ovat huonoja.

Hanska kirjoitti:Jotenkin tuntuu, että tässä äkillisessä kiinnostuksessa ottaa Mars-kirjoista uusintapainos haiskahtaa yritys tehdä helppoa rahaa, ratsastaa John Carter -elokuvan siivellä. Ei niinkään tehdä "kulttuuriteko". Tuovatko nämä kirjat muka jotain uutta nykynuorisolle, jotka saavat nauttia hyvistä (myös suomalaisista) sf/f-kirjoista? Vai onko nämä tarkoitettu vanhempien lukijoiden muisteluihin?

Mars-kirjat ovat (ainakin minun mielestäni) olennainen osa scifin historiaa, joten nuorellekin sukupolvelle on hyvä antaa tilaisuus lukea ne. He saavat muodostaa niistä omat mielipiteensä, minä en ainakaan rupea päättämään heidän puolestaan mitä tulisi lukea. Jos he eivät innostu Mars-kirjoista niin sitten uusintapainokset jäävät noihin kahteen kirjaan.
Science! But what is science?
JallaJalla
 
Viestit: 175
Liittynyt: 31.08.2006, 10:38:35
Paikkakunta: Espoo

Re: John Carter ja rasismi

ViestiKirjoittaja Tohtori » 23.02.2012, 17:58:57

"Vastaavasta aiheesta oli hiljattain mielenkiintoinen keskustelu (löytyy täältä: http://nnedi.blogspot.com/2011/12/lovec ... award.html), joka alkoi Nnedi Okoraforin kommentista saamaansa World Fantasy Awardiin. Ko. palkintopysti esittää H.P. Lovecraftin päätä, ja Okorafor oli hieman nyreissään, että hänelle annettava palkinto, jota arvostaa, ja joka olisi kiva pitää hyllyssäkin, on muotokuva henkilöstä, joka olisi pitänyt häntä ali-ihmisenä. Lovecrafthan oli jopa aikalaisiinsa verrattuna melkoinen rasisti, ja keskustelussa esitettiin hyviä pointteja puolin ja toisin tästä kirjoittajan persoonan, tekstien, omien mielipiteiden, aikalaisarvojen jne. yhteydestä ja eroista."

Itse ainakin olisin todella ylpeä, jos minulle lykättäisiin Lovecradtia esittävä pysti, vaikka HPL kuulemma piti suomalaisia degeneroituneina ali-ihmisinä. :mrgreen:

Mars-kirjojen uudelleenjulkaisu on minusta perusteltua, koska ne ovat klassikoita ja painokset ilmeisesti ovat loppuneet aikaa sitten. Klassikot eivät välttämättä aina ole hirveän hyvää kirjallisuutta, ainakaan nykyajan näkökulmasta (koko tapa kirjoittaa, rytmittää juonenkuljetusta jne. alkaa jo nyt sata vuotta myöhemmin olla niin erilainen), mutta on silti hyvä, että niitäkin on saatavilla - uusille sukupolville, ja toisaalta keräilijöille. Itse en kyllä varmaankaan uskalla niihin enää tarttua vaan annan suosiolla ajan kullata muistot. :)

Toisaalta olen sitä mieltä, että ylipäätään kaikkia kirjoja pitäisi olla aina saatavilla. Paljon uudemmatkin teokset tuntuvat vain katoavan viimeistään sen jälkeen kun kirjastokappaleet ovat kuluneet loppuun tai laitetaan poistomyyntiin, eikä uusia painoksia tule. Ja koska kaikkia mahdollisia kirjoja ei oikein ole mahdollista painaa koko ajan lisää, niin tietysti menee tosi hankalaksi määritellä että mikä kirja nyt milloinkin "ansaitsee" tulla julkaistuksi uudelleen. Mutta ainakaan kriteerinä ei sovi pitää mitään aikakauden hetkellisiä muotivirtauksia, olivat sitten aatteellisia tai kirjoitustyyliin liittyviä.
-Tri
Tohtori
 
Viestit: 200
Liittynyt: 22.08.2006, 22:23:04

Re: John Carter ja rasismi

ViestiKirjoittaja tuomas » 26.02.2012, 18:54:07

hei, kysymys siitä onko john carterin julkaiseminen moraalitonta koska siinä on rasistiseksi (tai vaikka seksistiseksi) tulkittavia painotuksia, on vähän sama kuin kiellettäisi Aku Ankan tilaaminen kirjastoihin koska ankalla ei ole housuja (ei sillä tosiaan ole) ja/tai että sen maailmankuva nojautuu ahneen kapitalismin ihannoinnille (roope ankan suhteen tämä yleensä päteekin).

Minusta Burroughs on viihdyttävää ja kirjallisuuden historian kannalta tähdellistä kioskikirjallisuutta ja hänen loppuunluettujen teostensa uudelleen julkaisu on perusteltua. Minusta Mars-kirjat ovat enemmän fantasiaa kuin scifiä koska tieteen kanssa sillä ei ole oikeastaan edes viitteellistä tekemistä. Burroughsin paras puoli on hänen hillitön mielikuvituksensa, joka ei Tarzanin puolirealistisessa maailmassa päässyt koskaan (ehkä Tarzan & pikkuväkeä lukuunottamatta) vastaavaan lentoon kuin Mars-kirjojen kohdalla joiden maailmankuvauksessa ei tarvinnut pystytellä realismin rajoissa ollenkaan.

Totta kai 1912-1948 kirjoitettujen teosten ihmiskuvassa on aikaan sidottu kulmansa, kiinnostavaa tosin on se että niiden etniset ja sukupuoliset roolihierarkiat ovat syntyajankohtaan - ja kirjallisuuden lajiin - nähden mielenkiintoisenkin ambivalentteja. Burroughs kirjoitti lähtökohtaisesti viihdekirjallisuutta jossa roolisterotypiat ovat hyvinkin karkeita. Vaikka valkoinen maan mies on kaiken keskipiste ja mitta, hänenkin kriteereillään arvostettavaa mies- ja naiskuntoisuutta näyttää lopulta löytyvän kaikista muista marsin kansoista (valkoisia apinoita ehkä lukuunottamatta). Miesten ja naisten roolit ovat lähtökohtaisesti ja jopa koomisuuteen asti toistavasti klassisen seikkailukertomuskaavan mukaisia (komeat miessankarit pelastavat ryöstettyjä linnanneitoja), silti matkan varrella taitselukuntoisuuttaan ja itsenäistä neuvokkuutta osoittaa moni nainenkin (mm Thuvia, Tara jne). Luokkajaon suhteen Burroughs näyttää toistavan sadun kaavaa siitä että vain prinssien ja prinsessojen elämä on kiinnostavaa, tosin John Carter itse joutuu omalla tastelijan tiellään hankkimaan tällaisen rojalistisen aseman.

Eri kirjojen arvomaailmoista kannattaa keskustella jos niissä on jotain mikä vaatii päivitystä tai muuten vaan ärsytttää. Silti minusta kuihmisiä ei tarvitse suojella tällaisilta asenteilta pidättäytymällä tällaisten kirjojen uudelleen julkaisemisesta. Tälle tiellä jos lähdetään, moni oman ja muiden kulttuurien avainteoskin jäisi varmasti sensuuriin.
tuomas
 
Viestit: 1
Liittynyt: 26.02.2012, 18:24:37


Paluu Kirjat ja kirjallisuus

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron