Janne Juhani Kuusinen: Todistaja (Portti 4/2012)

[Hanska]

Tämä viesti on itse asiassa triviaalikysely niille, jotka ovat tämän Portti 2012 -voittajan lukeneet. Laitoin viestin kuitenkin tähän osioon, jos vaikka novellista syntyisi muutakin keskustelua.

Ne, jotka eivät ole vielä lukeneet, spoilaantuvat pahasti, joten suosittelen, että ensin lukee novellin ja vasta sitten jatkaa tästä eteenpäin.

1. Triviaalikysymys: Kuinka pitkälle ehditte lukea, ennen kuin huomasitte, että ääkköset puuttuivat?

2. Triviaalikysymys: Mitä mieltä olitte tällaisesta ratkaisusta, jossa ääkköset puuttuivat kerronnasta, mutta olivat dialogissa? Häiritsikö ja millä asteikolla?


Omat vastaukset:

1. Huomasin sanassa hyoky (6. rivi) ja jatkoin siitä tekstiä eteenpäin, jolloin huomasin, että sieltäkin puuttuu, ja aloin tutkailla tekstiä alusta asti, jolloin lamppu syttyi (vasta tässä vaiheessa siis).

2. Ei häirinnyt kauheasti, mutta vei kyllä ajatukset pois itse novellin sisällöstä. Enemmän siis mietin lukiessa novellin tekniikkaa, ja vähemmän ehkä uppouduin tekstin vietäväksi. Vaikkakin juoni oli mielenkiintoinen, ja novellin lukaisi yhdeltä istumalta. Huomasin myös, että luin tekstiä hieman samaan tapaan kuin vierasta kieltä (ikään kuin hiljaa mielessäni "ääneen"). Muttei tämä ääkkösratkaisu kuitenkaan vaikuttanut juurikaan lukunopeuteen.

[Seppo]

1. En huomannut heti. Kyseista kirjoitusvirhetta ei sanoissa huomaa heti. Ihmisethan lukevat vain sanan alun ja lopun. Keskella saa olla mita mossoa tahansa. Osin näin.

2. Minusta ratkaisussa ei ole mitaan jarkea. Ilman muuta se hairitsee, se hidastaa lukemista, kun vastaan tulee sanoja, joita ei heti ymmärra.

Olen joskus kysellyt arvostamiltani kirjoittajilta pitääkö tarinan olla jollain lailla vaikeaselkoinen tai kryptinen, jotta se mestyisi kilpailuissa ja jotta se saisi arvostusta. Tuntuu, että mielipiteet jakaantuvat kahtia.

Joidenkin mielestä tarinan suorastaan pitää olla vaikeaselkoinen, sen pitää avautua vasta huolellisella uudelleenlukemisella. Joskus tuntuu, että kryptisyys on jopa arvo sinänsä. Ja onhan totta, että on runoutta, joka on hyvin moniselitteistä ja jota kriitikot tulkitsevat kilpaa. Ja epäilen, että kirjoittaja nauraa hykertelee kriitikkojen oivalluksille.

Toisten mielestä tarinan pitää aueta ensilukemalla ja tarinan selkeys on osoitus kirjoittajan hyvästä taidosta.

Tämä ääkköshomma on jotain sukua tuolle. Se tekee tekstistä hieman hankalamman lukea, koska osa sanoista tökkii, kun sanan ä-kirjaimen lukee a-kirjaimena ja sana ei heti avaudu.

Toinen tapa olisi painaa teksti niin pienellä fontilla että lukija tarvitsisi suurennuslasin tai mikroskoopin. Voisi myös jättää kaikki sanavälit pois tai välimerkit ja kirjoittaa kaikki isoilla tai pienillä kirjaimilla. Vaitaa m-kirjaimet l-kirjaimiksi jne.

Mutta mitä jarkea? Tietysti aan pisteiden poisto on kikka, jolla saa ehka tekstin herattamaan huomiota. Nykyaanhan ei ole valia saako negatiivista tai postitiivista huomiota. Paaasia että asiasta keskustellaan ja tassa tapauksessa kirjoittajan nimi nousee esiin.

Portin tuomaritkin varmaan keskustelivat juuri tuosta tekstista tavallista enemman juuri siksi etta siina oli tama kirjoitusvirhe. Mita se sitten vaikutti menestymiseen, sita on ulkopuolisen vaikea tietaa...

[Seppo]

[Seppo]

Varmaan kannattaisi pistää paremmaksi ja seuraavaan Portti-kisaan, tai Nova-kisaan, vaihtaa tekstissä kaikki r->l ja skandeista unohtaa pisteet päältä! Sanavälien tilalla voisi käyttää ki-kirjainparia.

ValmaankikannattaisikipistaakipalemmaksikijakiseulaavaankiPoltti-kisaanki, taikiNova-kisaanki, vaihtaakitekstissakikaikkikir->lkijakiskandeistakiunohtaakipisteetkipaaltaki! Sanavalienkitilallakivoisikikayttaakiki-kiljainoaliaki.

Vai mita alvelette?

[Hanska]

[Piikki]

Minusta Kuusisen novellin ääkkösratkaisu on sisällöllisesti perusteltua - hänhän kuvaa tulevaisuuden maailmaa, jossa suomen kieli on sulautunut englantiin ja ties mihin muihin kieliin. Tosin puheen ääkköset eivät ehkä ole perusteltuja, ellei tässä sitten ole ideana se, että ajatukset on "koneen" siistimiä, siis jonkinmoisen transhumanismin aiheuttamia, mutta puheeseen tuo ominaisuus ei ulotu.

Tässä novellissa muoto tukee sanottavaa. Novelli ei ollut minusta vaikea ymmärtää, mutta toki kieli aiheuttaa omia haasteita, ehkä ennen kaikkea "harppovaa" lukemistekniikkaa. Jos jokin ei aukene, hyppään yli.

Portti-voittaja on muuten ennenkin leikkinyt kielellä, A.C. Rossin "Sokeat näkevät unia."

Tennilä on aivan upeaa kuunneltavaa. Olen kuullut hänen itsensä lukevan runojaan ääneen, ja niiden sanaleikkisyys ja älyllisyys vakuuttivat.

[JallaJalla]

Minä en pystynyt lukemaan novellia kokonaan, lopetin kolmen sivun jälkeen. Ilmeisesti tässä tavoiteltiin jonkinlaista nadsatin uusversiota. mutta lopputulos ei ole kovin onnistunut.

[Hanska]

[Hanska]

Tämä aihe näköjään raksuttaa koko ajan niissä osissa aivoja, jotka ovat joutokäynnillä työn aikana...

Tuli mieleen, että jossain määrin ääkkösetön suomen kieli on jo nyt käytössä. Suomalaiset, jotka asuvat ulkomailla ja kirjoittavat vierailta koneilta, päivittävät Facebookia ja kirjoittelevat sähköpostejakin ääkkösettömällä suomella.

Kun olin joitakin vuosia sitten Madeiralla ja halusin kirjoitella blogiin kavereille kuulumisia, niin hotellin aulan tietokoneissa oli tietenkin ääkkösetön näppäimistö. Pelottavan nopeasti kuitenkin - noin 5-10 minuutissa - opin kirjoittamaan ääkkösetöntä suomea ilman että se sanovattavasti hidasti kirjoittamista. Silloin sitä en ajatellut, mutta nyt kun tätä asiaa on pohtinut toiselta kantilta, niin onhan se pelottavaa.

[chocol@te]

Kyllä tuo kieli on minunkin mielestäni novellissa perusteltua, ei ainoastaan kikkailua. Muistaakseni novellissa mainitaan "finglish" tms., ja tekstissä esiintyy muutamia vieraskielisiä sanojakin, jotka osaltaan kertovat tulevaisuuden kielen muutoksesta.

Ehkä niitä vieraskielisiä sanoja olisi silti voinut olla enemmänkin, ja ehkä tuota kieliasiaa olisi voinut ihan hiukan lisää avata novellissa, koska se on kuitenkin tekstissä niin silmäänpistävä piirre. Siinäkin on varmasti jokin logiikka, että dialogissa ääkköset kuitenkin on, mutta syyt tuohon vain jätetään avoimiksi.

Minusta on kyllä hyvä asia, että kielen persoonallinen käytö voidaan lukea ansioksi kilpailussa. Onhan proosassakin tärkeää paitsi tarina, myös kieli. Jos halutaan luoda mahdollisia ja uskottavia tulevaisuudenkuvia, niin eikö kielikin voisi olla tulevaisuudessa erilainen? Se on itse asiassa erittäin loogista.