Hmm.
Itselläni on juuri nyt tuollainen "mikä perkele tässä nyt mättää"-tyyppinen tilanne. Ei ole ensimmäistä kertaa, ja ennenkin rämmitty eteenpäin, mutta kun ei vaan tunnu saavan ongelman nurkasta kiinni.
Nykytekstissä on liian monta asiaa, joita kaikkia pitäisi yhtä aikaa hallita:
- hahmojen tunnetilat, yhden pimahtaminen.
- valaistus! Ihan totta...
- kommunikointi (kiinteä kaapeli & kanavien käyttö)
- sotilastekninen realismi, joka haittaa kirjallista luovuutta
- mitään ei tapahdu; aina hankalaa, kun mitään ei tapahdu
- sivuja on kasassa niin paljon, että olen jo kuluttanut loppuun helppojen kuvausten/sutkausten listan
- kohtaukset ovat sirpalemaisia, eivätkä istu kohdalleen.
Jos tekee näin, niin tuo reuna irvistää. Jos taas tällä tavalla, niin tuo hahmo ei toimi.
- - -
Hah! Googletin netticolosseumia, ja löysin
viimekertaisen samanlaisen ongelmani:
tniemi kirjoitti:Tällä hetkellä kirjoitetaan... hierotaan... kirjoitetaan... hierotaan... Hidastahan se on, mutta niin kauan kun homma etenee on asia periaatteessa Ok.
^ juuri tuollainen tilanne on nyt. Ja täsmälleen samanlainen ongelma: liian monta liikkuvaa asiaa, kohtausluettelon sirpalemaisuus. Ja kyllä, Talamuksen puuttumisella on ratkaiseva vaikutus Nimbuksen jaaritteleviin monologeihin. Kaipaisin heijastuspintaa, mutta kun sitä ei ole.
Positiivisena seikkana: se teksti jonka kirjoitin tuon edellisen kriisitilanteen jälkeen on kenties parasta jota olen koskaan kirjoittanut.
Ja hahmoja on tällä hetkellä kohtauksessa kuusi kappaletta...
Paljonkohan isompi pää maksaisi?