
Olen koelukenut 8-vuotiaalle tytölle tarinan sen osan, jossa päähenkinkilö kasvaa 6-vuotiaasta 9-vuotiaaksi. Kiitollinen kuuntelija torjui päättäväisesti mumminsa väitteet, että "ei lapsi ajattele tuolla tavalla". Sain täyden hyväksynnän uskottavuudelle asiantuntijalta.
Mutta kyseessä ei ole lastenkirja. Voiko kokeesta tehdä johtopäätöksen, että kirjan sisäinen logiikka riittää myös aikuiselle? Tytön mummin vaatimuksesta en toistaiseksi ole lukenut osuutta 10v-19v, koska mummin mielestä sisältö ei aivan joka paikassa ole lapselle sopivaa. Pidän tätä ehkä lastensuojelun liioitteluna, koska 8v tyttö itse seuraa aktiivisesti TV:stä salkkareita ja tuntee jotakin aikuisten elämän reaaliteeteista. Ei siellä kirjassani mitään törkeää ole (kuten ehkä ekassa romaanissani oli).
Referenssinä olen analysoinut miten Anni Kytöhonka käsittelee Kultarinnassa Mallan kehitystä. Mutta hän tekee yhden pitkän aikahypyn, minä en missään vaiheessa juuri yli puolta vuotta. Minä yritän tuoda erityisesti oman tyttöni asteittaisen kehityksen keskeiseksi aiheeksi ehkä enemmän kuin Anni. Minun tarinani on kauttaltaan kevyttä, scifihenkistä fantasiaa, Kultarinnassa fantasialla on vain pieni rooli. Olen kyllä Anni Kytöhongan suuri ihailija.
Pitäsikö minun jossakin vaiheessa kirjoittaa aito lastekirja?
Ajatuksia?