Viisi valhetta sähkökirjasta

Vapaata keskustelua kirjoista ja kirjallisuudesta.

Valvoja: Moderaattorit

Viisi valhetta sähkökirjasta

ViestiKirjoittaja mg » 15.12.2012, 22:41:06

VIISI VALHETTA SÄHKÖKIRJASTA

Copypastaan nämä kommentit sähkökirjasta tänne lähes-kuolleelle-foorumille, koska täällä
niitä ei kukaan näe tai jos näkeekin niin ei ainakaan välitä. Joskus myöhemmin niihin voin
kuitenkin viitata toteutuneena "sanoinhan minä" -ennusteena.
Toinen syy on toki se, että scifistienkin keskuudessa elää alla lueteltuja valheita sähkökirjasta uuden ajan airuena.


VALHE #1. Sähkökirja edustaa entistä tehokkaampaa lukemiskulttuuria, koska entistä
enemmän kirjoja voi kuljettaa mukana ja pitää jopa yhtä aikaa avoinna.

Ei pidä paikkaansa. Sähkökirjojen suurin harrastaja on ihminen, joka on jo menettänyt kiinnostuksensa sanataiteen eri muotoihin. Jäljellä on enää rutiinimainen teosten kuluttaminen, selaileminen ja silmäileminen. Sähkökirjojen superlukijalla ei ole sen enempää merkkejä sivistyneisyydestään kuin supersurffarilla. Sähkökirjojen keräämisessä tärkeintä on sosiaalinen päteminen. Ne tuovat satunnaista näkyvyyttä, jota aloittelevat tai uutta kokeilevat kirjoittajat kipeästi kaipaavat, mutta enimmäkseen ne toimivat perustelemattomana, laiteriippuvaisena puolustuksena sille, että intensiiviseen lukemiseen tarvittavaa aikaa ei ole enää käytettävissä.

VALHE #2. Lukulaitteen näyttö on nykyään yhtä mukava kuin printtikirjan sivu.

Ei pidä paikkaansa. Sähkökirjan luettavuutta kehuvat pääasiassa ne, jotka ovat sisällä digibisneksessä. Heillä on suoraa tai epäsuoraa hyötyä digi_laitteiden_ lisääntymisestä. Tällaisia ihmisiä on Suomessakin tuhansittain. Oletus siitä, että jokaista perinteistä mediumia pitäisi vastata oma laitteensa lukemista ja pelaamista ja elokuvien katsomista varten, palvelee ainoastaan niitä tahoja, jotka ovat huolestuneita siitä, ettei kuluttajien tarvitse ostaa kuin uusi tietokone tätä kaikkea varten.


VALHE #3. Sähkökirja kulkee mukana helpommin kuin printtikirja ja se on myös ekologisempi.

Ei pidä paikkaansa. Junassa tai bussissa tai niiden terminaaleissa ei näe ihmisten lukevan sähkökirjoja. Henkilökohtaisia laitteita käytetään yhä enemmän, mutta etupäässä elokuvien katselemiseen ja sosiaalisen median päivityksiin. Enintäänkin voi nähdä jonkun lueksivan sähköistä sanoma- tai aikakauslehteä. Jos sähkökirja kulkisi mukana helpommin kuin printtikirja, sen käyttö näkyisi ympäristössä. Sama pätee väitteisiin sähkökirjan ekologisuudesta. Digilaitteiden lyhyt käyttöikä tuottaa yhtä ison ja peitellyn ympäristöongelman kuin niiden valmistaminen.


VALHE #4. Sähkökirjat halpenevat aivan pian, kunhan lukulaitteita ja nimekkeiden tarjontaa on tarpeeksi.

Ei pidä paikkaansa. Sähkökirjojen buumi piti tapahtua jo syksyllä 2011 ja manifestoitua viimeistään saman vuoden joulumarkkinoilla. Kehitys on kuitenkin kääntynyt pikemminkin taaksepäin. Tarpeellisia standardeja sähkökirjojen formaatteihin ei ole muodostunut eikä mikään kustantajien käytöksessä viittaa siihen, että ne osaisivat reagoida yhtään notkeammin digituotteiden saatavuuteen kuin muutkaan suurten mediakorporaatioiden osastot.


VALHE #5. Sähkökirjat tarjoavat enemmän tilaa vuorovaikutteisille ja kokeileville teoksille.

Ei pidä paikkaansa. Kokeilevan kirjallisuuden kasvua ennustettiin yhtä lailla silloin kun internet alkoi yleistyä. Netissä julkaistujen kokeilujen määrä ja näkyvyys on epäilemättä suurempi kuin avantgardisten sanataiteen osuus printtimediassa, mutta niiden sosiaalinen merkitys ja käyttötapa taiteena on huomattavasti vähäisempi. Sähkökirjojen tarjoamista taiteellisista mahdollisuuksista intoilevat enää ne, jotka saavat tai kuvittelevat saavansa osuutensa niihin liittyvästä edelläkulkijan maineesta.


Sähkökirjoihin liittyy ontto lupaus sosiaalisesta pääomasta, jonka arvo on lopultakin samanlainen kupla
kuin muutkin digimedian mainepörssissä kypsyvät näkymättömät siivut, kuvitelmat bittien muuttumisesta puhtaaksi valuutaksi.
--
mg
mg
 
Viestit: 69
Liittynyt: 12.10.2004, 15:15:19
Paikkakunta: Tampere

Kokemuksia tabletin käytöstä

ViestiKirjoittaja Hanska » 16.12.2012, 12:01:01

ENSIMMÄISTEN VIIKKOJEN KOKEMUKSIA TABLETIN KÄYTÖSTÄ

Kuulun siihen ikäluokkaan, jolle paperinen kirja on – ja tulee aina olemaan - Se Juttu. Mikään ei voita sitä tunnetta, kun ottaa ihkauuden kirjan - tai vanhan rakkaan - käsiinsä ja tuntee kirjan muodon, kuulee paperin rahinan selaillessaan kirjaa, unohtuu lukemaan lauseen sieltä, toisen täältä. Kirja paperisena formaattina on pelittänyt vuosisatoja, koska se vaan on niin hyvä formaatti! Vaeltelu kirjakaupoissa, antikvariaateissa ja kirjastoissa on myös suuri nautinto. Omistan muutaman perintökirjan 1800-luvulta, ja niitä varovaisesti selaillessa voi oikeasti kuulla historian lehtien havinaa ja ajatella kaikkia niitä, jotka ovat kirjaa ennen minua selanneet.

Näistä seikoista huolimatta ostin marraskuun Mustana perjantaina itselleni iPadin ja yhtenä tärkemmistä syistä oli, että lisäisin lukemistani (ja vähentäisin nettipelaamista :lol: ). No joo, toki syynä oli myös se, että tarvitsen masiinaa suoraan myös työssä ja haluan pysyä ajanhermolla (lähinnä työn kannalta). Olen jo pitkään huomannut, kuinka moni kiinnostava asia (blogi, sähköinen lehti jne.) jää lukematta, koska työpäivän jälkeen en enää jaksa istua tietokoneen ääressä. Ja sitten, kirjahyllyt on pienessä asunnossani jo niin täynnä, ettei niihin enää pitkään aikaan ole mahtunut uusia opuksia (vaikka olen niitä sinne laittanut); hyllyt kirjaimellisesti notkuvat kirjojen painosta (romahdus voi tulla minä päivänä hyvänsä). Tästä syystä olen joutunut antamaan osan kirjoja lahjoiksi, vaikken oikeasti olisi halunnut luopua niistä.

Onko iPad sitten lunastanut toiveen enemmästä lukemisesta ja vähemmästä nettipelaamisesta näiden parin viikon aikana? On ja ei. Nettipelaaminen on vähentynyt. Olen pelannut yhtä peliä iPadillä, eikä se ole ollenkaan addiktoiva, joten pelaaminen on jäänyt ison koneen varaan ja vähentynyt radikaalisti. Lukeminen on lisääntynyt, sillä iPadillä lukeminen onnistuu minulle luonteenomaisimmassa asennossa eli vaakatasossa. Kun istuminen alkaa jomottaa iskiashermoa, voi ottaa iPadin kainaloon ja mennä vällyn alle sänkyyn, ottaa mukavan, kivuttoman asennon ja lukea - ihan niin kuin kirjankin, mutta tabletissa on netti mukana. Ensimmäinen asia, mitä iPadillä tein, oli Usva-lehden novellien lukeminen. Samoin nyt olen voinut lukea niitä kirjallisuusaiheisia blogeja, joita aiemmin silmäilin pikaisesti tai jätin suorastaan lukematta, koska istuminen väsytti. No joo, on tullut luettua myös iltalehtiä, joita en aikaisemmin lainkaan lukenut, en sähköisenä enkä paperisena. iPad houkuttelee myös Facebookin käyttöön, joten nyt luen toisten statuspäivitykset yleensä iPadillä, mutta tämä ei ole lisännyt faceen käyttämääni aikaa. Olenko katsonut iPadillä elokuvia? En, mutta Areenalta pari mielenkiintoista asiaohjelmaa, jotka muuten olisivat jääneet katsomatta (koska istuminen väsytti).

Sähköisiä kirjoja sen sijaan en ole juuri lukenut - vielä. iBooks-hyllyssäni on tällä hetkellä vain iPad-käyttöopas, yksi sarjakuvakirja (ilmainen), katkelma/näyte Carlos Ruiz Zafónin kirjasta El príncipe de la niebla ja juuri hetki sitten lataamani sähköinen Ursula-lehti. Ruiz Zafónin kirjan latasin mielenkiinnosta: halusin tietää, pystynkö lukemaan alkuperäiskielellä tämän yhden lempikirjailijani tekstiä. Näyte saattaa poikia kirjan ostopäätöksen.

Jatkossa uskoisin ostavani osan kirjoista sähköisenä; luultavasti sellaisen tyyppisiä opuksia, joita muut lähipiirissäni eivät lue ja joita ei tarvitse ostaa sillä silmällä, että voisi lainata eteenpäin tai antaa lahjaksi. Osan kirjoista tulen ostamaan paperisena ja osan luen kirjastosta niin kuin ennenkin. Kirjan ostaminen iPadiin App Storesta lienee juuri niin helppoa kuin sähköisen kirjan ostamisen kuuluisikin olla, mutta esim. Elisa Kirja -palvelu vaatii kaikenlaisten ohjelmien asennuksia, tunnuksien hommaamista jne. Ja jotta kirjan saisi ihan ladattua omalle tabletille (eikä jättää Elisan pilveen, minkä käyttö vaatii aina sen, että netti on käytössä), se täytyykin ladata ensin tietokoneelle ohjelmalla, joka täytyy ensin ladata, sitten siirtää tablettiin, jonne täytyy ladata sama Adoben ohjelma jne. Yhden sähköisen kirjan ostamisesta tuleekin yllättävän työläs ja saattaa jäädä tekemättä kaikilta muilta, paitsi nörteiltä ja ATK-aktiiveilta, kun helpompaa on käydä ostamassa kirja paperisena fyysisestä kirjakaupasta tai jostain netin kirjakaupasta.

Nörtihtävälle ihmiselle tabletti on ihan liian simppeli, jotta se herättäisi teknistä mielenkiintoa, joten sen kaltaiset aktiviteetit täytyy edelleen kohdistaa tietokoneeseen. Tabletti on sittenkin vain lukulaite... mitä sillä sitten ikinä haluaakaan lukea.

PS. Olen aina ihaillut ihmisiä, jotka pystyvät syventymään kirjoihin junissa, lentokoneissa, busseissa jne. Minulta se ei vaan onnistu. Kaunokirjallisuuden lukeminen on minulle aina intiimi tilanne, joka vaatii oman rauhan (myös pään sisällä) ja lukusopukan. Julkisissa kulkuvälineissä ei tätä omaa rauhaa ole, niissä voi sitten lukea jotain kevyempää... tai nukkua.
Ei velliä eli novelli!
Sanoja, sanoja
Hanska
 
Viestit: 638
Liittynyt: 05.10.2004, 10:00:50
Paikkakunta: Turku

Re: Viisi valhetta sähkökirjasta

ViestiKirjoittaja mixu » 16.12.2012, 13:25:29

Olen lukenut viimeisen vuoden aikana useamman kirjan sähköisenä. Lukulaitteena on ollut Samsung Galaxy S, jonka näyttö ei ole kauhean iso. Lukeminen on silti onnistunut suhteellisen mukavasti. Luen kännykästä busseissa, odotushuoneissa, kokoustauoilla ja niin edelleen. Minulla on yli kolmekymmentä kirjaa sähköisessä muodossa. Lähinnä ne ovat vanhoja klassikoita (muun muassa Lordi Dunsanya ja Robert E Howardia), mutta uutuuksiakin sekaan mahtuu. Osa on ilmaisia, osasta olen maksanut rahaa.

Sähköisen kirjan lukumukavuus ei ole läheskään samalla tasolla fyysisen painotuotteen kanssa. Niille on silti oma paikkansa: kännykkä painaa paljon vähemmän kuin kirja. Minulla on aina kirjasto mukanani, josta voin halutessani valita sopivaa luettavaa. Se on sähköisen kirjan paras puoli.

Mieluiten kuitenkin luen kirjani fyysisinä kappaleina. En usko, että sähköinen lukeminen tulee korvaamaan kirjan minun elinaikanani.
Mutta la-la-la-la-la-Laurelinella / on tuolla taivaalla muita hommia / ei se jouva luuhaan Haukiputtaalla / mun vissiin täytyy joku toinen katella.
mixu
 
Viestit: 182
Liittynyt: 05.10.2004, 20:23:35
Paikkakunta: Tampere

Re: Viisi valhetta sähkökirjasta

ViestiKirjoittaja tero » 18.12.2012, 13:35:27

mg kirjoitti:Copypastaan nämä kommentit sähkökirjasta tänne lähes-kuolleelle-foorumille, koska täällä
niitä ei kukaan näe tai jos näkeekin niin ei ainakaan välitä.

Aina hyvä ja innostava lähtöasenne keskustelulle…

mg kirjoitti:VALHE #1. Sähkökirja edustaa entistä tehokkaampaa lukemiskulttuuria, koska entistä
enemmän kirjoja voi kuljettaa mukana ja pitää jopa yhtä aikaa avoinna.

Ei pidä paikkaansa. Sähkökirjojen suurin harrastaja on ihminen, joka on jo menettänyt kiinnostuksensa sanataiteen eri muotoihin. Jäljellä on enää rutiinimainen teosten kuluttaminen, selaileminen ja silmäileminen. Sähkökirjojen superlukijalla ei ole sen enempää merkkejä sivistyneisyydestään kuin supersurffarilla. Sähkökirjojen keräämisessä tärkeintä on sosiaalinen päteminen. Ne tuovat satunnaista näkyvyyttä, jota aloittelevat tai uutta kokeilevat kirjoittajat kipeästi kaipaavat, mutta enimmäkseen ne toimivat perustelemattomana, laiteriippuvaisena puolustuksena sille, että intensiiviseen lukemiseen tarvittavaa aikaa ei ole enää käytettävissä.

Höpöhöpö. Ei sähkökirja varmastikaan lukemiskulttuuria kokonaisuutena mullista, mutta kyllä omien kokemusteni mukaan sähkökirjoja kuluttavien joukosta löytyy paljon ihmisiä, jotka lukevat paljon ja syvällisesti. Ja erityisesti monet vahvasti ajan hermolla tuoretta kirjallisuutta lukevat ovat siirtyneet sähkökirjoihin, koska uutuudet saa nopeasti, helposti ja toisinaan edullisestikin ulottuvilleen. Eli itse väite voi kyllä olla paikkansapitämätön (hyödyttää pikemminkin tehokkaan lukemiskulttuurin ylläpitoa kuin luo sellaista), mutta perustelusi ovat mielestäni potaskaa ainakin siltä osin, etteivät kaikki sähkökirjojen lukijat mitenkään mene mainitsemaasi kategoriaan.

mg kirjoitti:VALHE #2. Lukulaitteen näyttö on nykyään yhtä mukava kuin printtikirjan sivu.

Ei pidä paikkaansa. Sähkökirjan luettavuutta kehuvat pääasiassa ne, jotka ovat sisällä digibisneksessä.

Sori, mutta en pysty mitenkään mieltämään tätä muuksi kuin perusnegatiivisesta lähtökohdasta kumpuavaksi bullshitiksi. Juttele sähkökirjoja säännöllisesti _lukevien_ ihmisten kanssa vähän laajemmin. Oikeasti.

Väite, että lukulaite on kaikessa parempi kuin printtikirja, on toki liioiteltu, mutta varsin monella kriteerillä se on yhtä hyvä ellei parempi kuin printtikirja. Itse arvotan hyvän lukulaitteen näytön kokonaisuutena paremmaksi kuin paperin. (Enkä ole digibisneksessä, joka mitenkään hyötyisi lukulaitteiden myynnistä, jos moinen pitää erikseen mainita.) Joku muu arvostaa eri asioita, ja hänelle paperi on ylivoimainen.

mg kirjoitti:VALHE #3. Sähkökirja kulkee mukana helpommin kuin printtikirja ja se on myös ekologisempi.

Ei pidä paikkaansa. Junassa tai bussissa tai niiden terminaaleissa ei näe ihmisten lukevan sähkökirjoja. Henkilökohtaisia laitteita käytetään yhä enemmän, mutta etupäässä elokuvien katselemiseen ja sosiaalisen median päivityksiin.

Kaiken kaikkijaan lukijat ovat junissa ja busseissa vähemmistö, joten tämä kertoo enemmän lukemisesta ylipäätään. Sähkökirjojen lukulaitteita on vielä liikkeellä niin vähän, että ei ole ihme, ettei niitä juuri näy. On siis minusta aivan liian aikaista sanoa tästä asiasta mitään suuntaan tai toiseen. Suomi on myöskin tässä asiassa jälkijunassa -- Yhdysvalloissa törmää Kindleillään lukeviin ihmisiin jo vähän joka tilanteessa.

Sama pätee väitteisiin sähkökirjan ekologisuudesta. Digilaitteiden lyhyt käyttöikä tuottaa yhtä ison ja peitellyn ympäristöongelman kuin niiden valmistaminen.

Tämä sen sijaan saattaa hyvin pitää paikkansa.

mg kirjoitti:VALHE #4. Sähkökirjat halpenevat aivan pian, kunhan lukulaitteita ja nimekkeiden tarjontaa on tarpeeksi.

Ei tämä ole valhe, näin on jo tapahtunut ja tapahtumassa koko ajan.

Tarpeellisia standardeja sähkökirjojen formaatteihin ei ole muodostunut

Miten niin? Käytännössä sähkökirjoissa on käytössä kaksi formaattia, epub ja mobi, jotka ovat alan de facto -standardit. Näytä minulle e-kirjakauppa, joka ei tuotteita näissä muodoissa tarjoa.

eikä mikään kustantajien käytöksessä viittaa siihen, että ne osaisivat reagoida yhtään notkeammin digituotteiden saatavuuteen kuin muutkaan suurten mediakorporaatioiden osastot.

…paitsi ehkä se, että yhä useammilta kustantamoilta tulee sähkökirjaversiot samaan aikaan kuin paperiset. Ja se, että on nähtävissä jo selkeä trendi siirtyä myymään kirjoja avoimen standardin muodossa; jopa suurista kustantamoista Tor on siirtynyt jo kokonaan tähän käytäntöön, samoin useat tietokirjallisuutta myyvät kustantajat. Tai se, että sähkökirjojen hinnoittelulla tehdään tällä hetkellä selvästi monenlaisia kokeiluja ja haetaan toimivaa bisnesmallia. Ja jopa Suomessa on käynnissä projekteja sähkökirjojen saatavuuden parantamiseksi, ja esim. Elisa Kirja on jo muuttanut aiempaa kantaansa ja mahdollistanut kirjojen myynnin myös ilman DRM:ää.

mg kirjoitti:VALHE #5. Sähkökirjat tarjoavat enemmän tilaa vuorovaikutteisille ja kokeileville teoksille.

Ei pidä paikkaansa. Kokeilevan kirjallisuuden kasvua ennustettiin yhtä lailla silloin kun internet alkoi yleistyä. Netissä julkaistujen kokeilujen määrä ja näkyvyys on epäilemättä suurempi kuin avantgardisten sanataiteen osuus printtimediassa, mutta niiden sosiaalinen merkitys ja käyttötapa taiteena on huomattavasti vähäisempi.

"enemmän tilaa" on musta toteutumassa kyllä. "Suurta menestystä", jota ennemmin näytät peräävän, ei tietenkään ole niilläkään helppo saavuttaa. Mutta joitain vuorovaikutteisia kirjoja on kyllä myytykin kohtuullisen suuria määriä. Eri asia on, että niitä et varmaan taiteeksi huolisi muutenkaan, mutta mun mielestäni on melkoisen epärealistista olettaa, että teos, jonka kelpuuttaisit "kunnon taiteeksi" (puhtaasti kirjoituksiasi seuraamalla muodostuneen mielikuvan perusteella) olisi missään mediassa kovin kummoinen tai näkyvä menestys. Itsekin myönsit perustelussasi, että väite on totta eikä valhe. "Netissä julkaistujen kokeilujen määrä ja näkyvyys on epäilemättä suurempi kuin avantgardisten sanataiteen osuus printtimediassa" -> "Sähkökirjat tarjoavat enemmän tilaa vuorovaikutteisille ja kokeileville teoksille". M.O.T.

Jos lähdetään meidän kokeilevuuden ja taiteellisuuden suhteen hiukan vähemmän vaativien näkökulmasta, kyllä mä voisin hyvin laskea "lisää tilaa kokeileville teoksille" -kategoriaan sen, että omaan kirjahyllyyn on tullut hankittua mm. brittiläinen antologia novelleista, jotka liittyvät yhteen tiettyyn paikkakuntaan sekä useita australialaisen pienkustantamon teoksia, joiden idea on julkaista teemoitettu sarja novelleja mielenkiintoisilta naiskirjailijoilta.

mg kirjoitti:Sähkökirjoihin liittyy ontto lupaus sosiaalisesta pääomasta, jonka arvo on lopultakin samanlainen kupla
kuin muutkin digimedian mainepörssissä kypsyvät näkymättömät siivut, kuvitelmat bittien muuttumisesta puhtaaksi valuutaksi.

Tämä on, huolimatta siitä, etten aiemmista argumenteistasi ole vakuuttunut, hyvinkin mahdollisesti totta. Mutta kun katsotaan uuden teknologian myymiseen liittyvän hypen taakse, kyllä musta on selvää, että sähkökirjat ovat tuomassa monille lisäarvoa, ja vaikuttavat myös osaltaan kustannusmaailman muuttumiseen. Paperikirjoja ne eivät (mielestäni) ole korvaamassa, mutta täydentävät omalta osaltaan kirjojen maailmaa.
tero
 
Viestit: 122
Liittynyt: 02.11.2004, 10:58:09
Paikkakunta: Turku

Re: Viisi valhetta sähkökirjasta

ViestiKirjoittaja mg » 19.12.2012, 18:28:52

tero kirjoitti:Höpöhöpö. Ei sähkökirja varmastikaan lukemiskulttuuria kokonaisuutena mullista, mutta kyllä omien kokemusteni mukaan sähkökirjoja kuluttavien joukosta löytyy paljon ihmisiä, jotka lukevat paljon ja syvällisesti.


Paljonko on paljon? On hämmästyttävää, että enemmän näkee sähkökirjoista intoilevia kirjoituksia
kuin sähkökirjojen lukijoita. Missä komerossa he kirjojaan sitten lukevat?
Ainoa henkilö jonka olen nähnyt käyttävän intensiviisesti henk koht konetta lukemiseen (vieläpä kämmenmikroa)
oli ystäväni E, joka työkseen vietti/ää päivät samaisten laitteiden kanssa.

Mutta kaikki meidät/heidät muut yritetään nyt houkutella samanlaiseen elämäntapaan _laitteiden_
eikä edes hitaasti muuttuvan mediamaiseman ehdoilla. Keskeinen syypää tähän on sosiaalinen
media, joka tarjoaa mielikuvaa siitä, että kaikki _laitteiden_ kautta tapahtuva äksessi edustaa
tehokkaampaa ja ajankohtaisempaa kontaktia muidenkin kuluttamaan kulttuuriin.
Ja sitähän ihmiset ensisijaisesti haluavat lukea: sitä samaa kuin muutkin.

Tästä samaisesta syystä mitkään yksittäiset obskuurit pienkustanteet, joita sähkökirjan muodossa
on tarjolla, eivät mitenkään mullista lukemiskulttuuria, mutta tarjoavat _laitteita_ rakastaville
ihmisille tilaisuuden osoittaa omaa makua jonka laatukriteeriksi kelpaa se laitepohja:
sen täytyy olla _merkittävää_ kirjallisuutta koska siihen on äksessi _laitteen_ kautta.

Sähköinen media kaikkiaan on tuhoamassa sitä lukemiskulttuuria, jossa ihmisillä on runsaasti yhtämittaista
keskeytymätöntä aikaa lukemiseen. Ei lukeminen koskaan lopu, mutta se mediamaisema jossa nyt eletään on
Jatkuvien Keskeytysten Maisema ja siinä luonnollisena mediakulutuksena pidetään sitäkin, että myös
lukeminen saa keskeytyä milloin tahansa. Ilmeisesti ainoa Merkitsevä Tekstimassan standardi on 160 merkkiä?
Ja sitä pidemmät lukurupeamat saa keskeyttää millä tahansa?

tero kirjoitti:Tai se, että sähkökirjojen hinnoittelulla tehdään tällä hetkellä selvästi monenlaisia kokeiluja ja haetaan toimivaa bisnesmallia. Ja jopa Suomessa on käynnissä projekteja sähkökirjojen saatavuuden parantamiseksi, ja esim. Elisa Kirja on jo muuttanut aiempaa kantaansa ja mahdollistanut kirjojen myynnin myös ilman DRM:ää.


Tältä osin olen sen varassa mitä olen mediasta lukenut. Edes siellä näkemykset sähkökirjabisneksestä eivät ole aina
noin ruusuisia, vaan pikemminkin päinvastoin. Itselleni tutumpaa on se, että kustantamojen lupaamaa sähkökirjojen
ja lukulaitteiden myyntibuumia ei ole tapahtunut, mikä näkyy jo siinä, että hinnoittelun "kokeilut" ovat auttamatta
jäljessä siitä, mitä olisi pitänyt jo tapahtua, etenkin kirjastojen kannalta. Itse näkisin että "kokeilut" tapahtuvat
pikemminkin reaktiona muuhun mediakulutukseen, ei kirjabisneksen edistämiseksi.

Kirjastonhoitaja Heikki Poroila lähetti Hesarissa (8.1.2012) tulikivenkatkuiset terveiset niin kustantamoille kuin
opetusministeriölle. Poroila kysyi, kenen etuna on pakottaa kirjastot ainoaksi verkkoaineistojen edistäjäksi ja
veronmaksajat subventoimaan sähkökirjoista vaaditut ylihinnat?
Sähkökirjojen tuoma muutos lukemiskulttuuriin voi johtaakin siihen, että kysymys kirjojen maksuttomasta saatavuudesta
antaa poliitikoille syyn lopettaa koko julkinen kirjastolaitos. Samassa hengessähän on demonisoitu "maksuton opiskelu".

Musiikin välittäjät, elokuvien tuottajat ja kirjojen kustantajat katsovat toisiaan kilpailijoina. Kun digitaaliseksi muuttunut
tallenne _lupaa_ helpolla monistettavuudellaan nopeampia voittoja, on edessä kulttuurituotteiden keskinäinen kilpajuoksu.
Ensimmäistä kertaa kuluttajalla on kanttia vertailla elokuvan, levyn ja kirjan hintoja niiden käytettävyyden eikä taiteellisen
imaginääriarvon perusteella. Sisällöstä puhumattakaan.

Kulttuuriteollisuuden keskinäinen kyräily on löytänyt onnekseen yhteisen vihollisen, digiteosten laittoman kopioinnin.
Taistelu piratismia vastaan ei kuitenkaan enää käännä kuluttajien luottamusta digitaalisten tuotteiden halpuuteen.
Digioikeuksista keskustelua ylläpitänyt (EFFI:n toiminnanjohtaja) Tapani Tarvainen on pelkistänyt piraattien argumentin
siihen, että viihteeseen käytetty raha ei tule missään tapauksessa kasvamaan. Laittomasti kopioidut levyt ja elokuvat
edustaisivat sikäli, piraattien näkökulmasta, jotain ylimääräistä, kokeilevaa kulutuskäyttäytymistä. Uskoo ken haluaa.

Noin muuten en ymmärrä mr Niemen vittuilua siitä, että niuhottaisin "oikeasta taiteesta" tms.
--
mg
mg
 
Viestit: 69
Liittynyt: 12.10.2004, 15:15:19
Paikkakunta: Tampere

Re: Viisi valhetta sähkökirjasta

ViestiKirjoittaja Hallanvaara » 20.12.2012, 11:47:59

mg kirjoitti:
tero kirjoitti:Höpöhöpö. Ei sähkökirja varmastikaan lukemiskulttuuria kokonaisuutena mullista, mutta kyllä omien kokemusteni mukaan sähkökirjoja kuluttavien joukosta löytyy paljon ihmisiä, jotka lukevat paljon ja syvällisesti.


Paljonko on paljon? On hämmästyttävää, että enemmän näkee sähkökirjoista intoilevia kirjoituksia
kuin sähkökirjojen lukijoita. Missä komerossa he kirjojaan sitten lukevat?
Ainoa henkilö jonka olen nähnyt käyttävän intensiviisesti henk koht konetta lukemiseen (vieläpä kämmenmikroa)
oli ystäväni E, joka työkseen vietti/ää päivät samaisten laitteiden kanssa.


Ei se, että ihmisiä ei kovin usein näe lukemassa sähkökirjoja vielä tarkoita, että sähkökirjoja ei luettaisi. En minäkään muista juuri nähneeni ihmisiä lukemassa Twilightia junassa tai bussissa, mutta silti kyseessä on megahitti. Varsinkin pidempää syventymistä vaativat (tai noloina pidetyt...) kirjathan luetaan yleensä kotona, omassa rauhassa, kun taas julkisilla paikoilla luetaan lehtiä, pelataan kännykkäpelejä tms. (Tämä siis poislukien vielä sen, että Suomessa lukulaitteet eivät ilmeisesti ole yhtä yleisiä kuin esim. Yhdysvalloissa, ja ottamatta kantaa sähkökirjojen puolesta tai niitä vastaan.)
"Myrsky on nousussa, kolme on kateissa
moottorit käyvät jo varavirtaa
rotkoon jätetty haavoittuneet
ja kaarti ei antaudu milloinkaan!"

- Index Prohibitorum Disciplinae Augustae
Hallanvaara
 
Viestit: 18
Liittynyt: 18.12.2007, 18:46:38
Paikkakunta: Kyrönkärjenniemi

Re: Viisi valhetta sähkökirjasta

ViestiKirjoittaja Morre » 22.12.2012, 01:36:22

Täällä yksi sähkökirjaa nyttemmin säännöllisesti lukeva. En ole mukana mitenkään sähkökirjoihin liittyvässä bisneksessä. Minut voi nähdä junassa ja bussissa sähkökirjaa lukemassa. Olen nähnyt muutamia muitakin. Tietysti voi syytellä trendipelleilyyn sortuvia pk-seutulaisia... :roll:

Myös kirjabloggaajat (jollainen itsekin olen) ovat yhä enemmän siirtyneet sähkökirjan pariin. Yksikään tuntemani (tunnen aivan hiton monta) ei ole mukana alan bisneksessä. Yksi on freelancer-kustannustoimittaja ja käyttää laitetta myös työkseen, mutta työllistävät kustantamot eivät ole e-kirjakustantamoja vaan näitä isoja tuttuja puljuja.

Olen oikein iloinen, että Kindlen hommasin. Se edesauttaa kohdallani myös englanniksi lukemista. Olen ollut siinä laiskahko, koska tarvitsen sanakirjaa. Sähkökirjalla sanojen kääntäminen on näppärää ja mukavaa.
Sähkökirja tuskin tulee syrjäyttämään paperilukemistoani. En näe niitä muutenkaan mitenkään tosiaan poissulkevina. Kuuntelen musiikkiakin Spotifylla, mutta ostan myös cd-levyjä (puolisko taasen jopa lp-levyjä).

Ajattelin jo, etten osallistu tähän keskusteluun ollenkaan, sillä minusta jo kirjoittajan lähtöasenne oli aika hedelmätön, keskusteluhaluton ja turhan vihamielinen. Jos viestin oli tarkoitus olla mukahauska vitsi, niin minun huumoriini se ei kolahtanut.
Morre
 
Viestit: 28
Liittynyt: 08.05.2012, 09:06:02
Paikkakunta: Espoo

Re: Viisi valhetta sähkökirjasta

ViestiKirjoittaja Hanska » 23.12.2012, 15:13:22

mg kirjoitti:Noin muuten en ymmärrä mr Niemen vittuilua siitä, että niuhottaisin "oikeasta taiteesta" tms.

Mr. Niemi ei ole muuten osallistunut tähän keskusteluun vielä lainkaan. :wink: Kannattaa tsekata kirjoittajat tarkkaan ennen kuin alkaa vetää nimiä esiin.
Ei velliä eli novelli!
Sanoja, sanoja
Hanska
 
Viestit: 638
Liittynyt: 05.10.2004, 10:00:50
Paikkakunta: Turku

Re: Viisi valhetta sähkökirjasta

ViestiKirjoittaja Arnoya Ari » 24.12.2012, 11:16:20

On kolme tapaa, väittely, keskustelu ja ajatustenvaihto minä kannatan jälkimmäistä.

Mitään kirjaa ei voi arvostella ennen kuin sen on lukenut, sanonta sopii sovellettuna myös tähän asiaan.
Itse julkaisin kirjani suoraan e-kirjana koska uskon niiden tulevaisuuteen, pienenä markkinointi ja
kielialueena muutos Suomessa tapahtuu hitaasti, mutta varmasti. En esitä, että perinteinen painettu
kirja kuolisi, se vain saa rinnalleen uuden tavan lukea ja julkaista kirjoja.

E-kirjojen suojaukset on yksi asia mikä puhuttaa, Ruotsissa yleinen vesileima tulee myös Suomeen.
Minusta keskusteluissa annetaan turhan paljon painoarvoa myös eri lukulaiteille, koska e-kirjat ovat
luettavissa myös omalla kotikoneella.

E-kirjat esikoiskirjailijoille ovat mielestäni loistava mahdollisuus saada tuotoksensa julki, varsinkin kun
huomioi sen että vain 1% esikoiskirjailijoista menee suoraan läpi perinteisellä kustannusalalla.
Huono e-kirja ei myy sen paremmin kuin huono painettukaan, mutta antaa kirjoittajalle mahdollisuuden
julkaista ja kehittyä. Tilanne jossa kirjoittaa vain itselleen ilman lukijoita, ei kehitä kirjailijaa.
Päinvastoin se voi aiheuttaa henkisen lukon, moni nykyisistä menestyskirjailijoista on lyönyt itsenä läpi
vasta 4-6 julkaistun kirjan jälkeen.

Kuvitellaan tilanne jossa oman e-kirjasi ottaa tuulta alleen ja lukijat löytävät sen, se antaa silloin uskoa
siihen, että kirja voi menestyä myös suurilla kielialueilla. Käännetyn kirjan markkinat ja lukija määrät ovat
silloin aivan omissa lukemissaan. Luultavasti silloin myös jokin perinteinen kustantaja ottaa myös yhteyttä
ja haluaa kirjasi julkaisuohjelmaansa, perinteisenä kirjana. Minusta E-kirjat on tervetullut lisä josta löytyy
myös hyviä puolia.

Toivotan teille kaikille Rauhallista Joulua ja Menestyksekästä Uutta Vuotta!
Kaikki käy, paitsi ei liian pienet kengät.
Arnoya Ari
 
Viestit: 2
Liittynyt: 20.12.2012, 09:05:24
Paikkakunta: Arnoya / Norja

Re: Viisi valhetta sähkökirjasta

ViestiKirjoittaja jPekka » 30.12.2012, 18:18:37

Tähän säikeeseen sopiva kiinnostava artikkeli sähkökirjallisuuden (mahdollisesti) avaamista uusista formaateista:
Why 2012 was the year of the e-single.

Itse olen ainakin toistaiseksi erittäin tyytyväinen joululahjaksi toivomaani ja saamaani lukulaitteeseen. Lukukokemus on ollut miellyttävä, ja pienen muistikirjan kokoinen kapine kulkee mukana helpommin kuin tiiliskiviromaani, läppäri tai edes tablettitietokone. (Sitä voi myös käyttää muistikirjana ja, rajallisesti, nettiselaimena.) Toistaiseksi sillä on tullut luettua vasta kaksi Lukianos-englanninnosta ja Dickensin A Modest Proposal, mutta olen kyllä haalinut laitteeseen pienen kirjastollisen muitakin (tekijänoikeuksista vapautuneita) klassikoita. Epäilen vahvasti, että esimerkiksi Alastalon salissa on helpompi ja miellyttävämpi lukea tältä laitteelta kuin mikroskooppisella kirjasinkoolla painetusta pokkariversiostani.
Minne menetkin, siellähän olet.
jPekka
 
Viestit: 117
Liittynyt: 04.10.2004, 19:13:11
Paikkakunta: Töyrynummi

Re: Viisi valhetta sähkökirjasta

ViestiKirjoittaja mg » 02.01.2013, 16:52:16

Hanska kirjoitti:
mg kirjoitti:Noin muuten en ymmärrä mr Niemen vittuilua siitä, että niuhottaisin "oikeasta taiteesta" tms.

Mr. Niemi ei ole muuten osallistunut tähän keskusteluun vielä lainkaan. :wink: Kannattaa tsekata kirjoittajat tarkkaan ennen kuin alkaa vetää nimiä esiin.


Ups, olen pahoillani, menivät tosiaan terot sekaisin oletuksissa valppaasta Nc-kommentoijasta.
Syytä henk koht loanheittoon ymmärrän kuitenkin yhtä vähän.
--
mg
mg
 
Viestit: 69
Liittynyt: 12.10.2004, 15:15:19
Paikkakunta: Tampere

Re: Viisi valhetta sähkökirjasta

ViestiKirjoittaja mg » 02.01.2013, 17:35:06

Arnoya Ari kirjoitti:E-kirjat esikoiskirjailijoille ovat mielestäni loistava mahdollisuus saada tuotoksensa julki, varsinkin kun
huomioi sen että vain 1% esikoiskirjailijoista menee suoraan läpi perinteisellä kustannusalalla.


Edelleen: kuinka paljon on paljon, kun puhutaan esikoiskirjailijoiden mahdollisuuksista
saada esikoiselleen huomio sähkökirjana? Toistaiseksi on tdennäköisempää, että tasan samat
jutut, jotka menestyvät blogeina, julkaistaan myös printtimediassa.

Sähkökirja on yhteisesti jaettu valhe juuri siinä, millaisena lupauksena sitä tarjotaan kaikilla
niillä kirjakulttuurin alueilla, joiden koetaan olevan "kriisissä", siitäkin huolimatta, että
printtimedian tiedetään olleen erilaisissa "kriiseissä" viimeiset puoli vuosituhatta.

Toistan vielä, että kuvitelmat sähkökirjan laventamista markkinoista ovat aivan
selvästi kytköksissä siihen miten _laitteiden_ nähdään lisäävän muiden mediumien
käyttöä. Tosiasiassa niidenkään osalta kasvu ei kuitenkaan perustu muuttuneelle tarpeelle
kuluttaa tiettyä mediaa, vaan kasvaneelle mahdollisuudelle kuluttaa _laitteita_ julkisuudessa.

Esimerkiksi: kun suomalaiset ovat ostaneet vastikään satoja tuhansia taulukoneita,
niin millaisesta muuttuneesta mediatarpeesta se kertoo? Ehkä tarpeesta katsoa enemmän
elokuvia, kuunnella enemmän musiikkia, lukea enemmän lehtiä?

Eipä suinkaan. Vaan mahdollisuudesta erottautua tabletilla tavallisesta kännykkärahvaasta.

Ja mitä sanoo ammattikirjailija sähkökirjan merkityksestä? Näin esimerkiksi
Asko Sahlberg: "-- sähkökirja on keksitty, jotta 90 prosenttia kirjailijoista kuolisi
tulevaisuudessa nälkään." Neutraaleissakin mielipiteissä tekijät toteavat, että
sähkökirja on "kirjailijalle ainoastaan mainos, joka ei tuota mitään." (JP Koskinen)

Samaisessa lähteessä (oppaana surkea mutta dokumentaationa ajankohtainen
"Haluatko todella kirjailijaksi") arvioi Otavan Fredrik Rahka, että parhaimmillaan
sähkökirja saattaisi täyttää 25-30 % markkinoista, mutta tunnustaa sitten
realiteetit: kirjat koetaan siinä määrin lahjaesineiksi, että sähkö_kirjalle_
ei voi povata samanlaisia markkinoita kuin muille e-tuotteille.
Eikä Suomi ole tässä niin ainutlaatuinen tapaus kuin Rahkan haastattelusta
voisi optimistinkaan uskoa. Muistan parin vuoden takaisen tilaston Englannista,
jossa _puolet_ vuoden kirjamyynnistä perustui joulu(lahja)myyntiin.

Joku viittasi edellä Elisan sähkökirjavalikoimaan esimerkkinä siitä, miten
hyvä tarjonta on tällä hetkellä. Tosiasiassa Elisa on esimerkki sähkökirja-
markkinoiden hiljenemisestä juuri nyt kun niiden ennustettiin kasvavan.
Elisa ei kerro pörssitiedotteissaa sähkökirjojen liikevaihtoa eikä edes
asiakkaidensa määrää. Niin tarkoin se pelkää e-kuplan puhkeamista.

Tero Ykspetäjä (?) herjasi edellä, etten tunne sähkökirjan lukijoita ja etten
siksi tunne niiden merkitystä. Itse asiassa olen päivittäin tekemisissä niin
sähkökirjojen kuin niiden lukijoiden kanssa: tällä hetkellä yliopistomme
kirjaston kirjahankinnoista jo 85% kohdistuu sähköiseen materiaaliin.

Epäilemättä sähkökirjaformaatti ilahduttaa joitakin opiskelijoista,
mutta enemmistölle niin opiskelijoista kuin meistä ammattikirjallisuuden
kuluttajista e-materiaali on välttämätön paha. Tenttikirjallisuuden on pakko
olla sähköistä, koska lähiopetusta on yhä vähemmän ja tenttijöitä niin paljon.
Ammattikirjallisuuden on pakko olla sähköistä, koska rahaa kirjahankintoihin
on yhä vähemmän. Laitteet lukemiseen ovat työpöydillä mitä milloinkin ovat,
ja kun vaihtoehtoa ei anneta niin tutkimus- ja ammattikirjallisuuden _käyttötapa_
on pakko mukauttaa aina vain ensyklopedisemmaksi.

Ja jotkut pitävät tätä jopa erinomaisena asiana, ja toiset kannustavat kouluttamaan
lapsetkin pienestä pitäen vain nyppimään tietoa sieltä täältä sähköisistä välineistä.
Intoilu sähköisen median ympärillä on ihan samanlaista huuhaata kuin 1990-luvulla,
jolloin kunnat pakotettiin maksamaan miljoonia mikrotietokoneiden hankkimisesta
kouluihin, sen kuvitelman ympärillä, että digitaalisessa muodossa informaatio
uppoaa lapsiin jotenkin AJALLEMME ominaisella tavalla. Seuraavaksi oppikirjatkin
on varmasti pakko hankkia e-muodossa, jotta lapset saisivat kasvaa ihmeellisen
e-auran ympäröimänä.
--
mg
mg
 
Viestit: 69
Liittynyt: 12.10.2004, 15:15:19
Paikkakunta: Tampere

Re: Viisi valhetta sähkökirjasta

ViestiKirjoittaja tpi » 22.01.2013, 19:50:30

Omia kommentteja:

(omistan sekä iPadin että Kindlen, ennen Kindleä minulla oli toinen e-paperi-pohjainen lukulaite.)

"Sähkökirjojen suurin harrastaja on ihminen, joka on jo menettänyt kiinnostuksensa sanataiteen eri muotoihin."

Tämä nyt on oikeastaan aika loukkaava eikä missään mielessä perusteltua. Yhtä hyvin voi sanoa, että tuollainen vain paperikirjoihin takertuja kärsii vakavasta muutosvastarinnasta, eikä ole kykenevä enää omaksumaan mitään uutta eikä ajattelemaan joustavalla, uudella tavalla.


"Lukulaitteen näyttö on nykyään yhtä mukava kuin printtikirjan sivu.

Ei pidä paikkaansa. Sähkökirjan luettavuutta kehuvat pääasiassa ne, jotka ovat sisällä digibisneksessä"


Kyllä pitää paikkansa. En ole mitenkään mukana digibisneksessä, enkä omista digibisnesfirmojen osakkeita. Näytön kontrasti Kindlessä on ehkä hiukan heikompi kuin paperin kontrasti, mutta laitteen kevyt paino, ja paperikirjaa helpompi sivunkääntäminen kallistavat vaa'an Kindlen puolelle. Ipad on hiukan iso ja painava, mutta etenkin lehtien lukemisessa puoltaa paikkansa. Vielä kun mielenkiintoisia lehtiä ei tarvitse varastoida ja monien lehtien digiversioiden tilausmaksut ovat naurettavan halpoja verrattuna niiden tilaamiseen paperiversioina Suomeen.

"VALHE #3. Sähkökirja kulkee mukana helpommin kuin printtikirja ja se on myös ekologisempi.

Ei pidä paikkaansa. "



Ekologisuudesta en tiedä, mutta itse kyllä luen esim junamatkoilla AINA joko Kindleäni tai Ipadiäni, usein molempia vuorotellen. Helpompi kuljettaa kuin kasaa kirjoja ja lehtiä. Vain lentomatkoille on pakko ottaa jokin ohut kirja/Analog-lehti mukaan, kun sähköisiä laitteita ei saa käyttää lähdön ja nousun aikana. Suomessa nämä laitteet ovat vielä niin harvinaisia, että ei ihme ettei niitä paljoa näe. USA:ssa esim tilanne on hyvin toisenlainen.


"VALHE #4. Sähkökirjat halpenevat aivan pian"

Tässä voin ehkä olla samaa mieltä. Syy on suomalaisten kustantajien, jotka nähtävästi täysin tietoisesti yrittävät torjua ja viivyttää sähkökirjojen suurempaa yleistymistä. Pelkäävät nähtävästi, että suosikkikirjailijat tajuavat, että kustantaja on heillä täydellisen tarpeeton laitos.

"Ja mitä sanoo ammattikirjailija sähkökirjan merkityksestä? Näin esimerkiksi
Asko Sahlberg: "-- sähkökirja on keksitty, jotta 90 prosenttia kirjailijoista kuolisi
tulevaisuudessa nälkään."


Aivan täyttä hölynpölyä. Korttinsa oikein pelaamalla etenkin kunnon backlistan omaavat ammattikirjailijat pystyisivät tienaamaan kunnolla ekirjoilla. Laittaisivat myyntiin vanhempia kirjojaan, joitta ei välttämättä pokkarinakaan ole saatavilla, ja joiden sähköisiä oikeuksia kustantajat eivät ole tajunneet aikoinaan ostaa, kohtuullisella hinnalla vaikkapa 5€/kpl. Huomioiden nettikulut jne, kirjailijalle jäisi noin 4,50€, joka taitaa olla enemmän kun normaalisti kirjailija saa uudesta kovakantisesta kirjasta itselleen kappaletta kohden. Näin hyvin suuri osa kirjailijoista jenkeissä toimii.


"E-kirjat esikoiskirjailijoille ovat mielestäni loistava mahdollisuus saada tuotoksensa julki,"

Tämä nyt on minustakin aika hölynpölyä. Miksi riskeeraisin ja ostaisin tai edes lataisin jonkun täysin tuntemattoman kirjoittajan teoksen, kun saatavana on ainakin englanniksi osapuilleen koko kirjallisuus, vähän vanhemmat klassikot jopa ilmaiseksi?
tpi
 
Viestit: 4
Liittynyt: 15.08.2010, 18:26:09
Paikkakunta: Tampere

Re: Viisi valhetta sähkökirjasta

ViestiKirjoittaja Hanska » 28.01.2013, 10:01:46

mg kirjoitti:Esimerkiksi: kun suomalaiset ovat ostaneet vastikään satoja tuhansia taulukoneita,
niin millaisesta muuttuneesta mediatarpeesta se kertoo? Ehkä tarpeesta katsoa enemmän
elokuvia, kuunnella enemmän musiikkia, lukea enemmän lehtiä?

Eipä suinkaan. Vaan mahdollisuudesta erottautua tabletilla tavallisesta kännykkärahvaasta.

En usko, että tabletin ostajat haluaisivat erottautua tavallisesta kännykkäkansasta. Ehkä joillekin uudet tekniset laitteet voivat olla tällaisia egonpönkittäjiä, mutta ei kaikille, ja tällä hetkellä, kun tabletit ovat yleistyneet, ei niillä enää juuri pääse erottumaan joukosta. :wink:

Luin kyllä hiukan kateellisena tuota viestisi kohtaa, että yliopistoissa on tenttikirjat monesti sähköisenä. Oi, jospa olisi ollut silloin, kun itse siellä olin! Kun yhteen appron tenttiin luettiin 6-7 kovakantista kirjaa, jotka maksoivat maltaita, joita ei saanut kirjastoista lainaan, koska niitä oli siellä vain muutama kappale. Ja puolentoista kuukauden päästä seurasi seuraava appron tentti ja taas 6-7 uutta kirjaa. Ja osa kirjoista oli niin vanhentuneita, ettei niitä saanut enää mistään muualta kuin yliopiston kirjastosta yö- tai viikonloppulainaksi. Eipä siinä sitten muuta kuin kirja lainaan ja isälle, joka otti työpaikallaan valokopiot koko kirjasta. Paljon meni energiaa ja aikaa hukkaan tenttikirjojen kokoon haalimiseen haalimiseen.

Ainakin oikeustieteellisen oppikirjoissa oli jatkuvasti se ongelma, että kirjoissa oli vanhentunutta tekstiä ja tietoa, mutta silti oli pakko ostaa kalliit kirjat, ja siitäkin huolimatta että tiesi kirjojen vanhenevan lisää heti, kun uusia lakeja astui voimaan. Miten paljon helpommin sähköisen oppikirjan voi päivitettynä pistää jakeluun, kun sen ei tarvitse mennä painon kautta.

Lukulaitteen näytöstä: muita kokemuksia ei ole kuin iPadin retinanäyttö, ja se kyllä voittaa selkeydessä pehmeälle paperille painetut kirjat. Tekstin saa myös isompana, mikä mahdollistaa likinäköiselle vaikkapa sen, että voi halutessaan lukea ilman silmälaseja (tai "kaukolaseilla", jos lukulasit eivät ole matkassa).
Ei velliä eli novelli!
Sanoja, sanoja
Hanska
 
Viestit: 638
Liittynyt: 05.10.2004, 10:00:50
Paikkakunta: Turku

Re: Viisi valhetta sähkökirjasta

ViestiKirjoittaja jPekka » 28.01.2013, 11:00:18

Hanska kirjoitti:Lukulaitteen näytöstä: muita kokemuksia ei ole kuin iPadin retinanäyttö, ja se kyllä voittaa selkeydessä pehmeälle paperille painetut kirjat. Tekstin saa myös isompana, mikä mahdollistaa likinäköiselle vaikkapa sen, että voi halutessaan lukea ilman silmälaseja (tai "kaukolaseilla", jos lukulasit eivät ole matkassa).


Erittäin totta.
Parhaillaan luvussa on yli tuhatsivuinen, tiheään rumalla fontilla huonolle paperille painettu romaani, jota olisi paljon miellyttävämpää lukea sähkökirjana tuon Sonyn mainiolta näytöltä. Niin tekisinkin, ellei romaani olisi jo alkunsa perusteella sen verran lapsellista kuraa etten missään nimessä halua maksaa muutenkin vastenmielisenä pitämäni kirjailijan perikunnalle latiakaan, vaan lainasin teoksen (syyn kertoen) kaverilta. :twisted:
Minne menetkin, siellähän olet.
jPekka
 
Viestit: 117
Liittynyt: 04.10.2004, 19:13:11
Paikkakunta: Töyrynummi

Seuraava

Paluu Kirjat ja kirjallisuus

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron